maanantai 30. joulukuuta 2013

In 2014 I will...

Vuosi lähenee loppuaan huimaa vauhtia - uskomatonta, että huomenna on jo viimenen päivä joulukuuta ja tätä vuotta! - ja ajankohtaseks tulee ja on tullut varmasti uudenvuodenlupaukset.
Alkava vuosi on kuin aloittaisi uuden elämän; ja niinhän monet haluavatkin tehdä. Se antaa mahdollisuuden alottaa alusta ja jättää entinen elämä kuluneeseen vuoteen.
Toisaalta, jos esim. päättää uudenvuodenlupauksenaan alkaa elää terveellisemmin (mikä on varmaan aika yleinen lupaus joulumätön jäljiltä, mulla ei vaan oikeesti riitä ymmärrys siihen, mikä esim. Iltapäivälehdessä oli otsikoituna, että jotkut joutuvat sairaalahoitoon vedettyään pikkaset överit joulupöydässä, sanalla sanoen aika sairasta) tai muuten parantaa tapansa, ei ikävä kyllä pelkkä lupailu riitä. Toki on helppoa huijata itteään ja tuudittautua niihin perättömiin lupauksiin, että "sitten ens vuonna". Ja hupsista heijakkaa kun se uus vuos pärähtää käyntiin nii nää lupaukset on ku tuulen temmattuna, "ai että mikä uus elämä?".

Feel Desain | via Facebook

Ehkä mua eniten ärsyttää se, että ihmiset ei osaa ottaa itteensä niskasta kiinni. Nostaa itteensä sieltä sohvan syövereistä ja ryhtyy toimimaan. Ja vaikka kyse oliskin vaan siitä, että lupaa kierrättää maitotölkit nii ei, ku ei sitäkään saada aikaseks. En yleistä, uskon, että monet saavat intoa uudesta vuodesta ei vain aloittaa vaan myös jatkaa sitä ns. "parempaa elämää" läpi koko vuoden, mutta turhan usein saa kuulla, kun "ei jaksa". Kuka ei jaksa tiskasta ja kuka taas ei jaksa lähtee ulos. Arjen pikkuasioita, joita ei vaan jaksa ei kykene ei pysty.

Toki | via Tumblr

Tän mun epämääräsen vuodatuksen kautta yritän sanoa sitä, että todella monen ihmisen pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni. Kaikkien pitää joskus ottaa itseään niskasta kiinni, kuinka monesti täytyy itteensäki patistaa tekemään läksyt tai jotain yhtä hohdokasta, joka ei millään houkuttelis, varsinki ku ois sitä mukavampaakin tekemistä. Mutta vaikka ei jaksais, niin mitä järkeä on jäädä vaan paikoilleen makaamaan? Oottamaan, että tää elämä loppuu vai? Mulla on vaan tää yks elämä, ja yritän elää sen mahdollisimman onnellisena, tapahtumarikkaana ja niin hyvin kuin pystyn. Pelkkä "en jaksa tehdä mitään, jään vain sohvalle makaamaan" ei mua onnelliseks tee.
Ja jos mä lupaan jotain, niin mä myös pidän lupauksen. Jos mä lupaan vaikka pestä pyykit niin mä teen sen. (Näitä arjen pieniä esimerkkejä. Kun mulla on vaan tää kodinhoito nyt mielessä. : DD) Ja se, että saa aikaan jotain, tekee myös onnelliseks.

Just Girly Things | via Facebook

Mä taisin kadottaa tän mun sanoman pääpointin jo tonne alkumetreille, mutta toivon vaan, että jos ja kun ihmiset tekee niitä uudenvuodenlupauksia, niin pitäkää ne - tai jättäkää lupaukset tekemättä. Täyttämätön lupaus tuo vaan huonoa omaatuntoa ja sitten maataan taas toimettomana siellä sohvan nurkassa ja itketään kun mihinkään ei pystytä. Itteään vaan niskasta kiinni ja parantamaan sitä omaa elämänlaatuaan, jos se parannusta kaipaa. Jokainen pystyy siihen jos vaan oma tahdonvoima riittää.

Clock 2014

Mun uudenvuoden tavotteena (ei siis lupauksena) vois olla vaikka se, että mä oon onnellinen. Mä pyrin olemaan niin onnellinen kuin vain voin ja toivon, että ihmiset mun ympärillä (ja muuallakin tietysti) ois onnellisia. Ei kai sitä muuta ihminen tarvi, kun elämän, josta nauttii. : ))

Kuvat: WeHeartIt (ei taas liittyny aiheeseen mitenkään : D)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti