Onnistuin taas järkkää ittelleni jonku kuoleman tuomion, eli konekiellon, joten tää blogi on ollu nyt hyljättynä jonki aikaa ja tuottaa tuskaa olla kirjottamatta ikinä minnekkään, joten on ihan kiva päästä tekee tämmönen pikapikapostaus. : ))
Kaikkee tapahtunutta selvittelen sitte kun voin taas rauhassa koneella olla ja mulla on miljoona postausideaa ja harmittaa ihan tajuttomasti, että en pääse niitä toteuttaa. Yks asia on mulle tullu nyt päällimäisenä tähän elämään, ja se on se, että mä haluun olla parempi ja luotettavampi ihminen. Ja vähän miettii sitä missä kulkee se raja siinä hyvän ja huonon käytöksen ja törkeyden välissä ja osata lopettaa ajoissa. Oon oppinu häpeemään itteeni, kiitos keskiviikkosen, mutta siitä ehkä myöhemmin.
Mutta, nyt mä itken sitä, ku Suomi oli neljäs MM kisois (ihan ok sijotus mut silti, kamalaa menettää se viime vuotinen fiilis...) ja sai Venäjältä eilen aika kunnolla turpaan.
Toiseks, tuolla ulkona on ihana sää ja mä haluun ruskettuu ja yritinki tänää ottaa aurinkoo, et en näytä miltää narkkarilta.
Kolmanneks - ihanaa ihanaa kouluu on enää vaivaset kaks viikkoo ja osa opettajista on jo kaikkien pidettyjen kokeiden jälkeen luovuttanu ton opettamisen suhteen. So here we come summer and holiday!!
Joten palaillaan. ^^
sunnuntai 20. toukokuuta 2012
This pain make me wanna scream aloud
Tää koko ihmeidea saada ajatuksiaan julki aiheesta lähti ihan perinteisestä yökylä keskustelusta, kun kaks kolmetoista vuotiasta taas ottaa vaihteeks sydämen asiakseen huolehtia maailman parantamisesta.
Olin siis kaverilla yötä, ja ku kahentoista aikaan alkaa olee jo vähän semmone väsy päällä (lapsia kun ollaan) nii alettii vaan miettii, että kui huonosti asiat on maailmassa. Siis iha hirveen huonosti.
Ensimmäinen asia, jota alan nyt diagnosoimaan tässä mahdollisesti liian pitkässä postauksessa, on se, ku mun kaveri kerto, että jotai tyttöä oli pidetty seittemän vuotta jossai kellarissa orjana (joo mä en tiiä minä orjana, mutta ainaki se siivos siellä....) ja ku kerran se oli päässy pesee ulos sen hullun autoo nii totta helvetissä se oli lähteny vetää sieltä sydän kurkussa naapuriin hakee apuu. Oikeesti. Kuka hullu, laittaa tytön kellariin seittemäks vuodeks, ja sulla on vaan niin ku yks mahollisuus juosta hakee apuu. Se tyttö kai selvis, mutta toi on niin sairasta, että aloin melkein itkee. Mulle jo yks päivä kellarissa olis kuolemaks, mut sit joku tommone pikkaset seittemä vuotta nii ei herrajestas mä tarttisin jo jotai pillereitä hengissä selviimiseen.
No sit tietysti päästiin tähä aiheeseen siitä mistä lie 6v. prinsessan kidnappaamisesta, ku ei ees tiietä et onks se hengissä (tuskin) ja missä se on jne. Jos mä mietin omaa elämää kuus vuotiaana, nii tottakai vanhemmat oli tosi tärkeessä osassa, varsinki ku sillo viel oli jotai muuttojuttuu ja muutettii iha uudelle paikkakunnalle ja kaikki oli tosi uutta. Sinänsä oli jo järkytys jäädä minnekää uutee eskarii, missä sentää oli tarhatätejä ja muita saman ikäsiä ja vähä nuorempiaki lapsosia, mutta jos ois joutunu iha randomien aikuisten kanssa jonnekki nii huh huh. Mä en ees pysty kuvittelemaan, kuinka paljon niin pientä lasta oikeesti pelottaa ku omat vanhemmat on jossai, eikä tiiä miten ja pääseekö niiden luo ollenkaan. Varsinki, ku se lapsi ei oo tehny mitää, sulla on onnellinen lapsen elämä ja naps, nii se vaa katkee siihe ku jotkut hullut päättää kaapata lapsen joka ihan tahtomattaan synty prinsessaks. Ois vaikka murhannu jonku aikuisen tai jotain, mutta tommone viaton lapsi laitetaan kärsimään ilman syytä, nii musta siinä on menny raja jo kauan sitten. (Ja en todellakaan toivo kenenkään kuolemaa, mutta musta lapsella on oikeus elää lapsuutensa.)
Eli, kuka hullu kaappaa ihmisiä? Mitä ideaa? No, tuskin siinä ideaa onkaan, mutta se, että joku random pappa tulee sut murhaa keskellä katuu puukolla, ihan ilman henkilökohtasta syytä, alkaa jo vähän pelottaa. Ja sit ilmotetaan, että teon syy oli halu päästä mielisairaalaan, jonne tää henkilö varmaa heti kuskattiinki.
Josta päästään taas näihin kaikkiin sotiin, jotka ei tuu ikinä loppumaan, kouluammuskeluihin sun muihin murhatapauksiin, joille ei oo ees mitään hyvää syytä.
Mutta mutta, ei se meiän poliittinen keskustelu siihen loppunu, vaan siitä päästäänki sitte Afrikan lapsiin. Musta on kamalaa ajatella, että kuolis nälkään. On ittelläki joskus ollu sellanen nälkä että päässä huippaa, mutta ei se kyllä koskaan oo semmoseks menny, etteikö siitä olis selvinny avaamalla jääkaapin oven. Tai nestehukkaan. Jos miettii, että on ihan tajuton jano, eikä saa mistään puhdasta vettä, vaan seuraava kuralätäkkö on siellä neljänkymmenen kilsan päässä, niin ei hyvältä tunnu ei.
Musta on tosi hienoo, että ihmiset oikeesti auttaa näitä lähettämällä rahaa ja on järjestöjä, joiden kautta rahat laitetaan noihin maihin, että saadaan esim. kaivot rakennettuu puhdasta juomavettä varten, ja sit kaikki nää rokotussysteemit, ettei heti pienet lapset kuole ekaan pikku flunssaan tai muuhun. Ja nää ala-asteella olleet mitkälie Unicef -kävelyt ja Nälkäpäivä keräykset on kans upee juttu, ku saadaan niistäki joku pari tuhatta euroo koko koululta kerättyä. (Tai ainaki isolta koululta.)
Tarkotan vaan, että vaikka maailmassa on tämmöstä että toiset ei saa ruokaa ja toiset siellä Kiinassa vai missä pitää ikkunoita auki ku on niin kuuma ja samalla lämmitys pauhaa +30 asteessa, nii on semmosia, jotka ottaa työkseen ja ammatikseen auttamisen, tekee oikeesti töitä sen eteen, että niille randomit ihmiset saa elämän ja mieluiten hyvän sellasen, ja että niiltä löytyy empatiaa uhrata elämäänsä muiden auttamiseen.
Tietysti on näitä keräyslippaita johon laitetaan joka joulu se kaks euroo, ja tottakai seki on suuri raha jos iso ihmismäärä sen laittaa, mutta silti jotkut menee ihan sinne paikan päälle esim. lääkitsemään näitä sairaita ja rakentamaan niitä kaivoja jne.
_large.jpg)
On vaan aika outoa, että jotenki sitä pahuutta ja semmosta kuolemaa tuntuu olevan enemmän (ainaki esillä) ku sitä hyvää ja semmosta positiivista. Et niin ku välillä miettii sitä, mihin maailma on menny ja että onko tää Suomikaan enää nii turvallinen maa elää, ku alkaa olemaan tosi tiuhaan näitä kouluammuskelu ja katumurha juttuja lehessä. En mä nyt mitenkään pelkää erityisemmin tuolla kadulla kävellä, mutta välillä sitä miettii tämmösiäki asioita vähän tarkemmin.
Sitten vika aihe, jonka muistan tästä meiän "me parannetaan maailma" -keskustelusta.
Mua ärsyttää välillä ihan omassa sukulaispiirissä suhtautumine esim. tummaihosiin ihmisiin. Vaikkei tuntis koko henkilöö, niin jonku mielestä jo se, että se henkilö on tummaihonen, on niin suuri synti, että sitä ei ees saa kattoo, koska "sehän voi tappaa". Kyllä varmasti on näitäki tapauksia, kun ulkomaalaistaustanen on rikkonu lakia pienemmässä tai suuremmassa määrin, mutta esim. ku meiän tielle on muutanu yks tummaihonen perhe, nii heti on porukat että "älä tee mitää tuttavuutta niiden kaa". Siinä perheessä on yks mun ikänen tyttö, joka on koulussa tyyppien kanssa, joiden kanssa en haluu vapaa-aikaani viettää, joten se on syy siihen, miks en sen kaveriks ryhdy, mutta musta on vaan niin väärin, että heti aletaan puhumaan negatiiviseen sävyyn, jos ihon väri on eri, kun ittellä.
Muutenki saa aina kuulla, jos joku muslimi joka on uskontonsa puolesta peittäny ittensä hunnuilla, että "älä kato tai se käy päälle". No joo... Kai sitä saa olla varovainen, mutta oikeesti, kyllä ne suomalaisetki osaa "päälle käydä" jos sille päälle sattuu, joten miks just joku, jolla nyt sattuu olemaan naama huivin peitossa tulis heti puukko ojossa tappamaan sua? Ärsyttää tommone helkkarin moinen ennakkoluulo ja varmuus siitä, että jos on erimaalainen Suomessa, nii ei perhana, tottakai se on tullu tänne sarjamurhaamaan niin monta ihmistä ku kykenee, että eihän se toki oo saattanu paeta omasta maastaan mitään terrori-iskuja tyyliin, vaan kyllä, murhaaja se on. Ja perusteet tälle on se, että se on erimaalainen. Sehän se murhaajan tekee.
Tossa nyt vähä mielipiteitä noista asioista. Vaikka tää oli tämmönen kaameen synkkis-kuolema-postaus, niin kyllä elämästä niitä positiivisia asioitaki löytyy. Nyt ton tekstin kirjottamisen jälkeen ei vaan tuu mieleen yhtäkään. : DD Mutta kai se niin on, että maailma on täynnä kaikkee tommosta epäreiluu, ennakkoluulosia ihmisiä ja lapsia, jotka ei saa puhdasta vettä ja ruokaa. Mut jos ite on saanu hyvän elämän, niin musta siitä tulee iloita niin paljon ku pystyy, vaikka välillä pysähtyiski miettimään tän maailman kauheutta ja lahjottamaan pari euroo jollekki pummille. : ))
Olin siis kaverilla yötä, ja ku kahentoista aikaan alkaa olee jo vähän semmone väsy päällä (lapsia kun ollaan) nii alettii vaan miettii, että kui huonosti asiat on maailmassa. Siis iha hirveen huonosti.
Ensimmäinen asia, jota alan nyt diagnosoimaan tässä mahdollisesti liian pitkässä postauksessa, on se, ku mun kaveri kerto, että jotai tyttöä oli pidetty seittemän vuotta jossai kellarissa orjana (joo mä en tiiä minä orjana, mutta ainaki se siivos siellä....) ja ku kerran se oli päässy pesee ulos sen hullun autoo nii totta helvetissä se oli lähteny vetää sieltä sydän kurkussa naapuriin hakee apuu. Oikeesti. Kuka hullu, laittaa tytön kellariin seittemäks vuodeks, ja sulla on vaan niin ku yks mahollisuus juosta hakee apuu. Se tyttö kai selvis, mutta toi on niin sairasta, että aloin melkein itkee. Mulle jo yks päivä kellarissa olis kuolemaks, mut sit joku tommone pikkaset seittemä vuotta nii ei herrajestas mä tarttisin jo jotai pillereitä hengissä selviimiseen.
No sit tietysti päästiin tähä aiheeseen siitä mistä lie 6v. prinsessan kidnappaamisesta, ku ei ees tiietä et onks se hengissä (tuskin) ja missä se on jne. Jos mä mietin omaa elämää kuus vuotiaana, nii tottakai vanhemmat oli tosi tärkeessä osassa, varsinki ku sillo viel oli jotai muuttojuttuu ja muutettii iha uudelle paikkakunnalle ja kaikki oli tosi uutta. Sinänsä oli jo järkytys jäädä minnekää uutee eskarii, missä sentää oli tarhatätejä ja muita saman ikäsiä ja vähä nuorempiaki lapsosia, mutta jos ois joutunu iha randomien aikuisten kanssa jonnekki nii huh huh. Mä en ees pysty kuvittelemaan, kuinka paljon niin pientä lasta oikeesti pelottaa ku omat vanhemmat on jossai, eikä tiiä miten ja pääseekö niiden luo ollenkaan. Varsinki, ku se lapsi ei oo tehny mitää, sulla on onnellinen lapsen elämä ja naps, nii se vaa katkee siihe ku jotkut hullut päättää kaapata lapsen joka ihan tahtomattaan synty prinsessaks. Ois vaikka murhannu jonku aikuisen tai jotain, mutta tommone viaton lapsi laitetaan kärsimään ilman syytä, nii musta siinä on menny raja jo kauan sitten. (Ja en todellakaan toivo kenenkään kuolemaa, mutta musta lapsella on oikeus elää lapsuutensa.)
Eli, kuka hullu kaappaa ihmisiä? Mitä ideaa? No, tuskin siinä ideaa onkaan, mutta se, että joku random pappa tulee sut murhaa keskellä katuu puukolla, ihan ilman henkilökohtasta syytä, alkaa jo vähän pelottaa. Ja sit ilmotetaan, että teon syy oli halu päästä mielisairaalaan, jonne tää henkilö varmaa heti kuskattiinki.
Josta päästään taas näihin kaikkiin sotiin, jotka ei tuu ikinä loppumaan, kouluammuskeluihin sun muihin murhatapauksiin, joille ei oo ees mitään hyvää syytä.
Mutta mutta, ei se meiän poliittinen keskustelu siihen loppunu, vaan siitä päästäänki sitte Afrikan lapsiin. Musta on kamalaa ajatella, että kuolis nälkään. On ittelläki joskus ollu sellanen nälkä että päässä huippaa, mutta ei se kyllä koskaan oo semmoseks menny, etteikö siitä olis selvinny avaamalla jääkaapin oven. Tai nestehukkaan. Jos miettii, että on ihan tajuton jano, eikä saa mistään puhdasta vettä, vaan seuraava kuralätäkkö on siellä neljänkymmenen kilsan päässä, niin ei hyvältä tunnu ei.
Musta on tosi hienoo, että ihmiset oikeesti auttaa näitä lähettämällä rahaa ja on järjestöjä, joiden kautta rahat laitetaan noihin maihin, että saadaan esim. kaivot rakennettuu puhdasta juomavettä varten, ja sit kaikki nää rokotussysteemit, ettei heti pienet lapset kuole ekaan pikku flunssaan tai muuhun. Ja nää ala-asteella olleet mitkälie Unicef -kävelyt ja Nälkäpäivä keräykset on kans upee juttu, ku saadaan niistäki joku pari tuhatta euroo koko koululta kerättyä. (Tai ainaki isolta koululta.)
Tarkotan vaan, että vaikka maailmassa on tämmöstä että toiset ei saa ruokaa ja toiset siellä Kiinassa vai missä pitää ikkunoita auki ku on niin kuuma ja samalla lämmitys pauhaa +30 asteessa, nii on semmosia, jotka ottaa työkseen ja ammatikseen auttamisen, tekee oikeesti töitä sen eteen, että niille randomit ihmiset saa elämän ja mieluiten hyvän sellasen, ja että niiltä löytyy empatiaa uhrata elämäänsä muiden auttamiseen.
Tietysti on näitä keräyslippaita johon laitetaan joka joulu se kaks euroo, ja tottakai seki on suuri raha jos iso ihmismäärä sen laittaa, mutta silti jotkut menee ihan sinne paikan päälle esim. lääkitsemään näitä sairaita ja rakentamaan niitä kaivoja jne.
On vaan aika outoa, että jotenki sitä pahuutta ja semmosta kuolemaa tuntuu olevan enemmän (ainaki esillä) ku sitä hyvää ja semmosta positiivista. Et niin ku välillä miettii sitä, mihin maailma on menny ja että onko tää Suomikaan enää nii turvallinen maa elää, ku alkaa olemaan tosi tiuhaan näitä kouluammuskelu ja katumurha juttuja lehessä. En mä nyt mitenkään pelkää erityisemmin tuolla kadulla kävellä, mutta välillä sitä miettii tämmösiäki asioita vähän tarkemmin.
Sitten vika aihe, jonka muistan tästä meiän "me parannetaan maailma" -keskustelusta.
Mua ärsyttää välillä ihan omassa sukulaispiirissä suhtautumine esim. tummaihosiin ihmisiin. Vaikkei tuntis koko henkilöö, niin jonku mielestä jo se, että se henkilö on tummaihonen, on niin suuri synti, että sitä ei ees saa kattoo, koska "sehän voi tappaa". Kyllä varmasti on näitäki tapauksia, kun ulkomaalaistaustanen on rikkonu lakia pienemmässä tai suuremmassa määrin, mutta esim. ku meiän tielle on muutanu yks tummaihonen perhe, nii heti on porukat että "älä tee mitää tuttavuutta niiden kaa". Siinä perheessä on yks mun ikänen tyttö, joka on koulussa tyyppien kanssa, joiden kanssa en haluu vapaa-aikaani viettää, joten se on syy siihen, miks en sen kaveriks ryhdy, mutta musta on vaan niin väärin, että heti aletaan puhumaan negatiiviseen sävyyn, jos ihon väri on eri, kun ittellä.
Muutenki saa aina kuulla, jos joku muslimi joka on uskontonsa puolesta peittäny ittensä hunnuilla, että "älä kato tai se käy päälle". No joo... Kai sitä saa olla varovainen, mutta oikeesti, kyllä ne suomalaisetki osaa "päälle käydä" jos sille päälle sattuu, joten miks just joku, jolla nyt sattuu olemaan naama huivin peitossa tulis heti puukko ojossa tappamaan sua? Ärsyttää tommone helkkarin moinen ennakkoluulo ja varmuus siitä, että jos on erimaalainen Suomessa, nii ei perhana, tottakai se on tullu tänne sarjamurhaamaan niin monta ihmistä ku kykenee, että eihän se toki oo saattanu paeta omasta maastaan mitään terrori-iskuja tyyliin, vaan kyllä, murhaaja se on. Ja perusteet tälle on se, että se on erimaalainen. Sehän se murhaajan tekee.
Tossa nyt vähä mielipiteitä noista asioista. Vaikka tää oli tämmönen kaameen synkkis-kuolema-postaus, niin kyllä elämästä niitä positiivisia asioitaki löytyy. Nyt ton tekstin kirjottamisen jälkeen ei vaan tuu mieleen yhtäkään. : DD Mutta kai se niin on, että maailma on täynnä kaikkee tommosta epäreiluu, ennakkoluulosia ihmisiä ja lapsia, jotka ei saa puhdasta vettä ja ruokaa. Mut jos ite on saanu hyvän elämän, niin musta siitä tulee iloita niin paljon ku pystyy, vaikka välillä pysähtyiski miettimään tän maailman kauheutta ja lahjottamaan pari euroo jollekki pummille. : ))
tiistai 15. toukokuuta 2012
Syöpäpotilas
Eilen en kerenny koneelle, ja tuntuu, että on taas hirveesti asiaa kirjottamatta ja että ei oo aikaa niitä kirjottaa. Hankalaa...
Eilinen aamu alko koulussa jollai huumevalistuksella, jonka meille piti joku ihan random ex narkkari joka karju iha mielettömällä äänellä. Ihan mukava kertomus tosi elämästä verrattuna kuiviin luentoihin ihmisiltä, jotka ei kuitenkaan asiasta tiiä mitään.
Jouduttiin puol päivää lukemaan vaan kokeisiin, ku "nyt ku on tää koekausiki ja kaikkea" nii käytettii sitte tunteja siihen. Muuten ihan jees, eipähän tartte tehä mitään. : DD
Eilen tipuin erittäin tyylikkäästi ponin selästä kun se kaamee hermoraunio säikähti jotai rapisevaa ridaushanskaa ja lähti pitkinohjin pinkomaan toiseen päähän kenttää täyttä laukkaa ja mä mätkähin sitte sinne jonnekki ojan perukoille suoraa perseelleni. Että ei muuta ku niskat paskana ja perse turvoksissa. : )) Love it... ♥ Se tyyppi vähän katto mua epäilevästi, et rageenko sille tms, mut en mä oikee voinu/viittiny ku päässä pyöri.
Illalla kotona taas vaihteeks kaameet valitukset siitä, että mä en saa lähtee minnekkää, mä en saa rahaa, mä en saa tehä mitää muuta ku istuu himassa. Ragesin sit yksinäni ja tujosin vähä vaatehuoneen ovea ja olin muutenki vähän kakara, mutta ärsyttää sairaasti ku ei mihinkää saa lupaa. Pitää siis karata!! Ennen karkaamista kuitenki katoin Suomi-Kazakstan ja sori vaan, mutta ne Kazakstan jätkät oli iha pellejä. Siis se haastatteluki siinä että "me taistellaa ja tehään parhaamme ja bla bla bla" ja olin et ei näin, ei näin... Onneks Suomi voitti 4-1 oisin muute itkeny ja kaivautunu maan rakoon kuolemaan. Vähintään.
Tänää koulussa oli joku ihmeen "lenkki" jonku random järven ympäri, ja ku puolet meni siellä juoksujalkaa reippaasti edellä nii me muut kävellää siel iha piakkoin kuolemassa janoon ja kuumuuteen ja ties mihin. Me urheilijat. ♥
Tänää oli ulkona muutenki iha semilämmin ku jopa mä selvisin sillai et nostin hihat ylös pitkähihasesta ja sit olin legginseil ja shortseil. Toivottavasti se kesä sieltä tulee kohta...
Koulun jälkeen viiletettiin mun pinkillä jopolla kaverille ku kaks tyttöö vetää skobal siit ohi hiukset hulmuten ja me ollaan sillai et "kyl meki sit ens vuon...". Anyway, kaveri ajo mut puolsyöpäpotilaaks sillai, et laitettii vahva sivujakaus, hiukset toiselle puolelle ja surrur vaan nii oli yks kolmasosa hiuksii siin lattialla. Muuten ihan kiva tuos mut pitä viel värjää noi sentin mittaset haituvat bruneks ku mun pohjaväri on näemmä se höyhenen valkoinen. Ja mä ku luulin et mulla on tumman brunet hiukset... En oo tosin viel maininnu porukoille tästä mun pienestä syöpäleikkauksestani, mutta piakkoin... : DDD
Illalla katoin Gossip Girliä (niin paljon suhdedraamaa tungettuna yhteen jaksoon ahdistaa jo), tukehduin läksypinoon, luin matikkaa ja haluisin käydä vilkasee tota Sveitsi-USA pelii iha näi randomisti, et tiiän vähä mil tasol nää maat on ja tällai. : )) Mut nyt lentelen suihkuun. ♥
P.S Haluun nähä Dark Shadowsin!
Eilinen aamu alko koulussa jollai huumevalistuksella, jonka meille piti joku ihan random ex narkkari joka karju iha mielettömällä äänellä. Ihan mukava kertomus tosi elämästä verrattuna kuiviin luentoihin ihmisiltä, jotka ei kuitenkaan asiasta tiiä mitään.
Jouduttiin puol päivää lukemaan vaan kokeisiin, ku "nyt ku on tää koekausiki ja kaikkea" nii käytettii sitte tunteja siihen. Muuten ihan jees, eipähän tartte tehä mitään. : DD
Eilen tipuin erittäin tyylikkäästi ponin selästä kun se kaamee hermoraunio säikähti jotai rapisevaa ridaushanskaa ja lähti pitkinohjin pinkomaan toiseen päähän kenttää täyttä laukkaa ja mä mätkähin sitte sinne jonnekki ojan perukoille suoraa perseelleni. Että ei muuta ku niskat paskana ja perse turvoksissa. : )) Love it... ♥ Se tyyppi vähän katto mua epäilevästi, et rageenko sille tms, mut en mä oikee voinu/viittiny ku päässä pyöri.
Illalla kotona taas vaihteeks kaameet valitukset siitä, että mä en saa lähtee minnekkää, mä en saa rahaa, mä en saa tehä mitää muuta ku istuu himassa. Ragesin sit yksinäni ja tujosin vähä vaatehuoneen ovea ja olin muutenki vähän kakara, mutta ärsyttää sairaasti ku ei mihinkää saa lupaa. Pitää siis karata!! Ennen karkaamista kuitenki katoin Suomi-Kazakstan ja sori vaan, mutta ne Kazakstan jätkät oli iha pellejä. Siis se haastatteluki siinä että "me taistellaa ja tehään parhaamme ja bla bla bla" ja olin et ei näin, ei näin... Onneks Suomi voitti 4-1 oisin muute itkeny ja kaivautunu maan rakoon kuolemaan. Vähintään.
Tänää koulussa oli joku ihmeen "lenkki" jonku random järven ympäri, ja ku puolet meni siellä juoksujalkaa reippaasti edellä nii me muut kävellää siel iha piakkoin kuolemassa janoon ja kuumuuteen ja ties mihin. Me urheilijat. ♥
Tänää oli ulkona muutenki iha semilämmin ku jopa mä selvisin sillai et nostin hihat ylös pitkähihasesta ja sit olin legginseil ja shortseil. Toivottavasti se kesä sieltä tulee kohta...
Koulun jälkeen viiletettiin mun pinkillä jopolla kaverille ku kaks tyttöö vetää skobal siit ohi hiukset hulmuten ja me ollaan sillai et "kyl meki sit ens vuon...". Anyway, kaveri ajo mut puolsyöpäpotilaaks sillai, et laitettii vahva sivujakaus, hiukset toiselle puolelle ja surrur vaan nii oli yks kolmasosa hiuksii siin lattialla. Muuten ihan kiva tuos mut pitä viel värjää noi sentin mittaset haituvat bruneks ku mun pohjaväri on näemmä se höyhenen valkoinen. Ja mä ku luulin et mulla on tumman brunet hiukset... En oo tosin viel maininnu porukoille tästä mun pienestä syöpäleikkauksestani, mutta piakkoin... : DDD
Illalla katoin Gossip Girliä (niin paljon suhdedraamaa tungettuna yhteen jaksoon ahdistaa jo), tukehduin läksypinoon, luin matikkaa ja haluisin käydä vilkasee tota Sveitsi-USA pelii iha näi randomisti, et tiiän vähä mil tasol nää maat on ja tällai. : )) Mut nyt lentelen suihkuun. ♥
P.S Haluun nähä Dark Shadowsin!
Manga ♥
Vanhan blogin puolella jo kirjottelin joskus kauan sitte mangoista, joita luen ja joista tykkään, mutta aattelin tehä nyt uuden postauksen samasta aiheesta, koska aiheet on saattanu (ja onki) muuttua ajan mittaan. Mutta let´s star! ; DD
One Piece pelastaa mun päivän. ♥ Oon suunnilleen lukenu koko sarjan, mikä tähän mennessä on ilmestyny, joitaki yksittäisiä välistä jääneitä lukuunottamatta, ja muistan, miten oon välillä hukkunu kotona niihin kirjastosta tuotuihin kirjoihin. : D Monet mangat, jossa on yli 40-60 osaa, toistaa itteensä ja teema on aina sama, mutta tässä mennään aina eteenpäin ja nyt ihan äskettäinki tapahtu tää "kaks vuotta myöhemmin" -kohta, jonka aikana ne valmistautu ja vahvistu sitä uutta maailmaa varten.
Tossa kuvassa on siitä Uuden maailman aikakaudesta, ja noiden henkilöiden muutoksista, mitä niille tapahtu parin vuoden aikana, ja tykkäsin tosi paljon, kun vielä tossa vaiheessa sarjaan saadaan jotain uutta ja mielenkiintosta aikaseks. ♥ (Ei sillä etteikö One Piece olis aina mielenkiintonen.) Piirrustustyyli on matkan aikana muuttunu, mutta niinhän yleensä käy kun ajanjaksossa on kyseessä kymmenen, eikä viis vuotta. Kaikki hahmot ja toi koko maailma (kaapparilordeista erinäisten miehistöjen jäseniin) on tosi kekseliäitä, hyvin ja hauskasti piirretty, kaikilla on se oma persoona, oma tausta ja oma elämä, ja osan tarina onki kerrottu ton sarjan aikana.
Vaikka One Piecessä taistellaan ja tapetaan ja ties mitä muuta, niin se huumori on vaa semmosta, ettei oikeesti voi olla nauramatta. : D Siksi siis lue One Pieceä, se on ihan paras ever. : DD
Oon rakastunu Cherry Juiceen uudelleen näiden parin päivän aikana, kun oon ihan oikeesti lukenu noi osat 1-3 järjestyksessä, enkä sillai 2,3,1 järkässä. Vielä se nelososa pitäis saada jostain...
Vaik toi Cherryn Juicen aihe on aika epäreaalinen (sisarukset rakastuu toisiinsa ja sitä rataa), tykkään silti tosta ihan hirveesti, se on vaan jotenki tosi söpö manga ja ihanasti piirretty ja huumoriki on semmosta että välillä on aihetta nauruun. : DD Muutenki tosi helppo lukee, ei mee kauaan ku yks tommone on luettu, ja tossa on sen verran simppeli juoni noista suhdedraamoista huolimatta, että sen ymmärtää aika helposti.
Tosin välillä on ärsyttävää, kun noi hahmot on silleen (ainaki ne pojat) tosi samanlaisii ulkonäöltä suurin osa, että aina ei oo varma ymmärskö nyt että se oli se, joka seurusteli sen kanssa vai sitte se toine. Silti aivan ihana. ♥
One Piece pelastaa mun päivän. ♥ Oon suunnilleen lukenu koko sarjan, mikä tähän mennessä on ilmestyny, joitaki yksittäisiä välistä jääneitä lukuunottamatta, ja muistan, miten oon välillä hukkunu kotona niihin kirjastosta tuotuihin kirjoihin. : D Monet mangat, jossa on yli 40-60 osaa, toistaa itteensä ja teema on aina sama, mutta tässä mennään aina eteenpäin ja nyt ihan äskettäinki tapahtu tää "kaks vuotta myöhemmin" -kohta, jonka aikana ne valmistautu ja vahvistu sitä uutta maailmaa varten.
Tossa kuvassa on siitä Uuden maailman aikakaudesta, ja noiden henkilöiden muutoksista, mitä niille tapahtu parin vuoden aikana, ja tykkäsin tosi paljon, kun vielä tossa vaiheessa sarjaan saadaan jotain uutta ja mielenkiintosta aikaseks. ♥ (Ei sillä etteikö One Piece olis aina mielenkiintonen.) Piirrustustyyli on matkan aikana muuttunu, mutta niinhän yleensä käy kun ajanjaksossa on kyseessä kymmenen, eikä viis vuotta. Kaikki hahmot ja toi koko maailma (kaapparilordeista erinäisten miehistöjen jäseniin) on tosi kekseliäitä, hyvin ja hauskasti piirretty, kaikilla on se oma persoona, oma tausta ja oma elämä, ja osan tarina onki kerrottu ton sarjan aikana.
Vaikka One Piecessä taistellaan ja tapetaan ja ties mitä muuta, niin se huumori on vaa semmosta, ettei oikeesti voi olla nauramatta. : D Siksi siis lue One Pieceä, se on ihan paras ever. : DD
Oon rakastunu Cherry Juiceen uudelleen näiden parin päivän aikana, kun oon ihan oikeesti lukenu noi osat 1-3 järjestyksessä, enkä sillai 2,3,1 järkässä. Vielä se nelososa pitäis saada jostain...
Vaik toi Cherryn Juicen aihe on aika epäreaalinen (sisarukset rakastuu toisiinsa ja sitä rataa), tykkään silti tosta ihan hirveesti, se on vaan jotenki tosi söpö manga ja ihanasti piirretty ja huumoriki on semmosta että välillä on aihetta nauruun. : DD Muutenki tosi helppo lukee, ei mee kauaan ku yks tommone on luettu, ja tossa on sen verran simppeli juoni noista suhdedraamoista huolimatta, että sen ymmärtää aika helposti.
Tosin välillä on ärsyttävää, kun noi hahmot on silleen (ainaki ne pojat) tosi samanlaisii ulkonäöltä suurin osa, että aina ei oo varma ymmärskö nyt että se oli se, joka seurusteli sen kanssa vai sitte se toine. Silti aivan ihana. ♥
Miks näin söpöstä mangasta on niin hirveen vähän osia tuolla meiän kirjastossa?! Se on vääryys. Oikeesti, toi Kitchen Princess on vaan niin ihana, vaikka oon lukenu siitä vaan ne muutamat osat, jotka oon saanu käsiini ja siks toi tarinan juoni on jääny vähän hämärän peittoon. Toi on sillain aika perus tyttösöpöilymanga (mikä sana..), että ei juurikaan eroo noista muista shoujo -mangoista teemaltaa, muuta kun että pääaiheena on se kokkaus, kun esim. Full Moonissa se on laulaminen ja laulajanura ja Pichi Pichi Pichissä se merenneitojuttu. Ja joo, tää ei oo Arina Tanemuran semmone perus supersuosittushoujo, ja ainaki mulle toi piirtäjä on ihan uus. (Tällai ku mä tunne nii paljo näitä mangapiirtäjiä..)
Tänki sarjan (Gentlemen´s Alliance Cross)oon jotenki upeesti onnistunu lukemaan järjestyksessä 6,2,8,9,5 ja siitä eteenpäin. Vielä hienommin oon onnistunu jättämään osan 1 viimeiseksi, koska en oo löytäny sitä mistään. Eli näin.
Just kun pääsin kettuilemasta Arina Tanemura mangoista, niin tottakai laitoin tän Tanemuran suositun mangasarjan seuraavaks listalle. : PP
Musta tää teema ajaa samaa asiaa ku kaks edellistä, mutta koska aihe on eri ja henkilöt ja paikat omaa eri tarinansa, on tääki pakko lukee. (Mutta ehkä järjestyksessä.) Tosi hyvin piirretty, tarina, josta ei ongelmia puutu ja mukavat lisätarinat lopussa tekee tästä mukavan kokonaisuuden luettavaks. Ehkä vähän surullista, kun se tyttö siinä rakastuu "väärään" poikaan, eikä voi olla varma kumpi on kumpi (kun se toinen on sairas ja tyyliin joku sen kaksoisveli laitetaan kouluun sen tilalle ja sen tytön pitää jostain kumman syystä olla sen pojan kanssa ja jotai tommosta), mutta muistaakseni siinä vikassa osassa tosi rakkaus kuitenki voittaa. : ))
Sitä postinjakajan roolia mä en oo vielä ymmärtäny...
Aluks musta tuntu, että K-on! on semmone tylsä manga, joka sisältää "yllättäviä" käänteitä, arkisia tilanteita ja köykästä huumoria jolle ei oo koskaan eikä koskaan tuu nauramaankaan. Voitin pelkoni ja epäilykseni tota kohtaan ja ekan osan luettuani tykkäsin tosta. Välillä se huumori oli ehkä vähän semmosta semitasoo : DD mutta monesti oikein viihdyttävää ja mukavaa luettavaa. Hahmot oli jotenki inhimillisiä (suurin osa) ja toisilla oli vähän omaperäisempiä piirteitä, jotka teki mangasta ei-niin-arkisen.
Toihan ei siis oo semmonen niin ku noi muut edellä olevat, vaan semmone, mikä on täynnä sellasia (en muista nyt sitä sanaa) neljän ruudun mittasia yksjaksosia tarinoita, jotka sitte jatkaa tavallaan sitä tarinaa eteenpäin. Mulla on jo suuret epäilykset tommosia neljäruutua = yksi tarina -mangoja kohtaan, mutta tää ei kyllä tuottanu pettymystä. Mukavan raikas ja jotenki mutkaton manga, ei sisältäny kasapäin draamaa ja mahdollisimman hankalia ihmissuhteita, vaan oli täynnä aurinkoa, musiikkia, koulua ja ystävyyttä, sekä esiintymiskammoa. : D Tykkäsin myös piirrustustyylistä. ; ))
Yotsuba&! on kans semmone manga, jota luin vuonna 1 ja 2 ja vielä nytki tykkään siitä ihan sairaasti, ja toivon, että noita osia suomennetaan lisää, ja että saan jostain sen osan 9, kun se on jääny lukematta. ♥ Yotsuba on just sellanen, kun viis-kuus vuotiaan pitää ollakin ja onkin, tekee kaikkee tyhmää ja saa maitopurkistaki lehmäasun aikaseks. : DD Huumori on ehdoton osa tota mangaa, ja kai se sitte on niin hyvää, että muaki naurattaa. ^^ Vaikka noi tarinat on semmosia "mennään kauppaan ostamaan maitoa" on aiheesta saatu ties millasia seikkailuja ja nauruja aikaseks. Ei ehkä kaiken ikäsille, mutta sen ikäsille, joilla on se "lapset on hauskoja" -ikä, toi on vaan niin täydellinen manga. Taidanki seuraavan kerran kirjastossa käydessä lainata pari Yotsubaa ja lukee ne kolmatta kertaa uudelleen. : ))
Huomasin just selatessani tota tekstiä, että kaikista muista on tommone kohtuullinen "se on ihana <333" -pätkä, paitsi One Piecestä, josta oon sepannu vähän enemmän. Toisaalta monesta samankaltasesta mangasta on niin hankala keksiä mitään uutta sanottavaa, kun en jaksais alkaa tota tarinaa käymään läpi alusta alkaen, ja kun tää oli muutenki vähän tämmönen oman mielipiteen ilmaisu -postaus. Mutta siis, tossa noita, joista ite tykkään, toivottavasti joku muukin lukee ja/tai tykkää samanlaisesta mangasta. ; ))
sunnuntai 13. toukokuuta 2012
For every mom
Ihanaa äitienpäivää kaikille äideille! Mitä olisikaan maailma ilman äitejä...
Anyway, eilen olin aika sluiba ja chillailin kotona koneen ääressä ja välillä järjestelin vähän huonetta. Mä en tiiä, mut mulle tulee näitä "siis ei kamala toi harja on ihan väärässä paikassa!" ja meen juoksujalkaa korjaamaan tilanteen. Mutta toisaalta, mä haluun viihtyy omassa huoneessani ja hallittu kaaos on se mikä on musta luonnollinen elinympäristö. Sellanen huone, jossa lojuu siellä täällä tyhjiä jogurttipurkkeja ja jossa kahvit on kaatunu kolme viikkoo sitte matolle ja kynät lentelee ympäri sänkyä on musta kuvottavaa. Mutta joo, ehkä mä lopetan nyt tän.
Eilen aloin tekemään yhtä hiuspostausta, kun aattelin muuttaa vähän omaa hiustyyliäkin, mutta yllätys menetin hermoni sen koneen kanssa ja tyydyin vaan kuuntelemaan musaa youtubesta. Kuuntelin sen Marina and the Diamondsin uuden albumin, ja tykkäsin parista biisistä, jotka varmaan laitan joskus tännekki. : )) Sit kuuntelin kaksneljäseiska hurmoksessa Miley Cyrusin Staytä ja lauleskelin sitä loppuillan. Ihanaa...
Illalla kaameen skitsoomisen jälkeen aloin lukemaan bilsan kokeeseen, kun en jaksanu jättää tälle päivälle kaikkee lukemista. Luinki onneks koko sen koealueen sillai silmät ristissä kymmenestä puol kahteentoista ja siihen päälle vielä parit läksyt ja olin ylpee ittestäni. Onnistuin kuluttamaan aikaani joskus yöllä latailemalla teemoja kännykkään ja leikin kännykällä jonki aikaa ennen ku silmät ei enää pysyny auki. Viikonlopuissa vaan on parasta se, et voi maata sängyllä, leikkii kännyl ja kuunnella musaa all night ja sit aamul taas jä makaa siihe sillai "je ei tartte nousta" fiiliksel. Love.. ♥
Mentiin tänään heti aamusta mummolle viettää äitienpäivää. Laitoin legginsit ja shortsit ja sain taas kaameen rageskitso valituksen, et "miksä kuljet tollai alasti? kukaa muukaa ei kulje tollai!!" ja katoin vähä et "no joo täs kyläs onki vaan jotai helkkari kuuskymppisii reumaattisia mummoja, jotka pitää tuulipukuu kesälläki et ihme ku ei pukeudu samalla tavalla" ja pidin vaan turpani kiinni, kunnes äitin huomio kiinnitty johonki muualle, koska en halunnu jäädä motarilla pois kyydistä. Ketuttaa nii helkkaristi ku saan kuulla joka ikisestä pikku asiasta ihan kaamett valitukset. Ja anteeks ku oon vähä tämmöne joka ei pukeudu niinku nelikymppiset johonki takkii ja farkkuihi ku mittari näyttää 17 astetta... -.-
Kävin mummolan metiköstä repimässä lahjaks pari valkovuokkoo mummolle, ja syötiin kaikki ittemme ihan ähkyyn kaikkii mummon tekemiä ruokia ja leipomuksia.
Kotona luin melkein kokonaa fyken koealueen, joten huomenna ei tartte ku vähä selaa kirjaa ja sit voinki jättää taaksepäin nää himopanostus koulujutut. Toivoisin vaan, että ens viikolla ja huomenna olis hyvä sää nii voisin laittaa kouluun hameen ja korot. Must koroilla ei oo koulussa hankala kävellä, mut se koulumatka rasittaa ihan liiaks jalkoja, ku pitää kävellä kaikenmaailman ylä ja alamäkiä. Mut kyllä niistäki selvitään.
Mutta nyt yritän selviytyy kattoo Suomi-USA pelii tonne olkkarii. Ainii, vähä mä nauroin eile ku tuli joku ihan random Kanada jokumikälie ja se Kanada hakkas sen randomin joku semmone 7-0, eikä se toine joukkue ees viittiny yrittää enää nii ne oli aika säälittävii. Ois vaan lopettanu koko pelin.
Anyway, eilen olin aika sluiba ja chillailin kotona koneen ääressä ja välillä järjestelin vähän huonetta. Mä en tiiä, mut mulle tulee näitä "siis ei kamala toi harja on ihan väärässä paikassa!" ja meen juoksujalkaa korjaamaan tilanteen. Mutta toisaalta, mä haluun viihtyy omassa huoneessani ja hallittu kaaos on se mikä on musta luonnollinen elinympäristö. Sellanen huone, jossa lojuu siellä täällä tyhjiä jogurttipurkkeja ja jossa kahvit on kaatunu kolme viikkoo sitte matolle ja kynät lentelee ympäri sänkyä on musta kuvottavaa. Mutta joo, ehkä mä lopetan nyt tän.
Eilen aloin tekemään yhtä hiuspostausta, kun aattelin muuttaa vähän omaa hiustyyliäkin, mutta yllätys menetin hermoni sen koneen kanssa ja tyydyin vaan kuuntelemaan musaa youtubesta. Kuuntelin sen Marina and the Diamondsin uuden albumin, ja tykkäsin parista biisistä, jotka varmaan laitan joskus tännekki. : )) Sit kuuntelin kaksneljäseiska hurmoksessa Miley Cyrusin Staytä ja lauleskelin sitä loppuillan. Ihanaa...
Illalla kaameen skitsoomisen jälkeen aloin lukemaan bilsan kokeeseen, kun en jaksanu jättää tälle päivälle kaikkee lukemista. Luinki onneks koko sen koealueen sillai silmät ristissä kymmenestä puol kahteentoista ja siihen päälle vielä parit läksyt ja olin ylpee ittestäni. Onnistuin kuluttamaan aikaani joskus yöllä latailemalla teemoja kännykkään ja leikin kännykällä jonki aikaa ennen ku silmät ei enää pysyny auki. Viikonlopuissa vaan on parasta se, et voi maata sängyllä, leikkii kännyl ja kuunnella musaa all night ja sit aamul taas jä makaa siihe sillai "je ei tartte nousta" fiiliksel. Love.. ♥
Mentiin tänään heti aamusta mummolle viettää äitienpäivää. Laitoin legginsit ja shortsit ja sain taas kaameen rageskitso valituksen, et "miksä kuljet tollai alasti? kukaa muukaa ei kulje tollai!!" ja katoin vähä et "no joo täs kyläs onki vaan jotai helkkari kuuskymppisii reumaattisia mummoja, jotka pitää tuulipukuu kesälläki et ihme ku ei pukeudu samalla tavalla" ja pidin vaan turpani kiinni, kunnes äitin huomio kiinnitty johonki muualle, koska en halunnu jäädä motarilla pois kyydistä. Ketuttaa nii helkkaristi ku saan kuulla joka ikisestä pikku asiasta ihan kaamett valitukset. Ja anteeks ku oon vähä tämmöne joka ei pukeudu niinku nelikymppiset johonki takkii ja farkkuihi ku mittari näyttää 17 astetta... -.-
Kävin mummolan metiköstä repimässä lahjaks pari valkovuokkoo mummolle, ja syötiin kaikki ittemme ihan ähkyyn kaikkii mummon tekemiä ruokia ja leipomuksia.
Kotona luin melkein kokonaa fyken koealueen, joten huomenna ei tartte ku vähä selaa kirjaa ja sit voinki jättää taaksepäin nää himopanostus koulujutut. Toivoisin vaan, että ens viikolla ja huomenna olis hyvä sää nii voisin laittaa kouluun hameen ja korot. Must koroilla ei oo koulussa hankala kävellä, mut se koulumatka rasittaa ihan liiaks jalkoja, ku pitää kävellä kaikenmaailman ylä ja alamäkiä. Mut kyllä niistäki selvitään.
Mutta nyt yritän selviytyy kattoo Suomi-USA pelii tonne olkkarii. Ainii, vähä mä nauroin eile ku tuli joku ihan random Kanada jokumikälie ja se Kanada hakkas sen randomin joku semmone 7-0, eikä se toine joukkue ees viittiny yrittää enää nii ne oli aika säälittävii. Ois vaan lopettanu koko pelin.
lauantai 12. toukokuuta 2012
Photo inspiration
Oon saanu taas kerättyä koneelle kasan we heart it:ista bongattuja kuvia, jotka voisin jakaa tänne, joten tässä taas vaihteeks niitä. : ))
P.S Yritin järjestää niitä vähän aihepiirin mukaan...
perjantai 11. toukokuuta 2012
Uutta musaa
Vaihteeks tänää vähä tämmönen sateinen sää, tosin ihanaa ku puut alkaa näyttää nyt vihreiltä ja aamulla ku lähin kouluun, linnut laulo, oli ihanan semmone sateinen fiilis ja kaikkialla oli vihreetä ja musta se oli vaan niin kaunista että ei oikeesti mä kuolin. ♥ Mut sitku selvisin siitä kouluun nii vietinki ne tuskaset viis tuntii sisätiloissa. : ))
Aamu alko kivasti matikan tunnilla. Seuraavat kaks kuvistuntii jopa tein jotain ja sain melkein mun kollaasin valmiiks. Jotenki outoo et noi kuvistunnit joskus motivoi mua, ku yleensä en jaksa tehä mitään fiksuu. Olin laittanu tänää hiukset sillai pinnillä toiselle puolelle, kun en osaa laittaa ittelleni semmosta hienoo lettiä, ja mun kaveri sai jonku inspiraation, et mun pitäis ajaa siiliks toiselta puolen ja vetää semmone sivujakaus ja harkitsen vakavasti tätä kampausvaihtoehtoa. Ja toisaalta, senhä voi kasvattaa sit pois, ku siltä tuntuu, mut tuntuu tosi vaikeelta luopuu näistä mun metrin mittasista, suorista pitkistä hiuksista, jotka roikkuu mitään tekemättä pään molemmin puolin, ku ne vaan on sillai tosi easy tehä ponnari ja tolleen. Mut ehkä mun on aika kokee joku muutos näiden hiusten kaa ja kattoo sit parin vuoden päästä uudelleen?
Koulun jälkeen tulin himaa ja katoin töllöö samalla ku äiti nukku kun "hän on edelleen kipeä"-.- ja mun tavote "katso kaikki Simpsonit ja Frendit digiboksista" saattaa vielä toteutuukki. Joskus syksyl tai tollon nauhotin aina joka viikko kaikki Frendit ja Simpsonit, enkä ehtiny niitä tietenkää kaikkia aina kattomaan nii tottakai niitä kerty sit semmone sata miljoonaa sinne, ja nyt oon joka perjantai aina yrittäny kattoo niit pois sieltä, että voin sit taas joskus kattoo vähä uudempiaki jaksoja.
Ilta on menny täs koneella ja musaa kuunnellessa, kohta puolin kattomaan lätkää ja mä niin pelkään et Suomi saa turpiin Kanadalta ku jos eilisen pelin ekaa erää katto nii ei luoja oikeesti se oli semmosta peliä millä ei oikeesti voiteta mitää Kanadaa...
Ja tossa koneella ollessani aikasemmin tutustuin vähän nelly.comin vaatteisiin ja biksuihin ja sainki ihan mukavasti kuvia sieltä poimittua ihanista mekoista ja paidoista ja kaikesta ja siitä aattelin tehä postauksen tässä viikonlopun aikana viimestään, ellen tänään. : ))
Mulla on nyt silleen ihanasti, että mun viikonloppu on täynnä kaikkee turhaa koulujuttuu, kuten bilsan ja fyken kokeeseen lukemista (just ne mun lempiaineet... -.-) ja sit erinäisiä läksyjä, joita kertyy aina viikon aikana iha tajuttomasti, vaikka kuinka niitä yrittäis tehä pois alta. Yritän selvitä hengissä ja opetella täällä jotain alkueliöiden ryhmiä ja heijastuskulmia, onneks huomisen pelastaa mun kaveri ku mun kai piti olla sen kaa sillon. : ))
Ja sitten.. jotta toi otsikko ei nyt jää ihan huomioimatta (koska mä laitan vaan jonku otsikon aina, sit luulen muistavani kirjottaa otsikon aiheesta ja lopulta klikkaan julkaise nappulaa ilman, että oon puhunu otsikosta mitään), seikkailin vähän aina yhtä hyödyllisessä wikipediassa ja katoin ilmestyviä albumeja tänä vuonna.
Nythän on ilmestyny Marina and the Diamondsin Electra Heart albumi (en tiiä onko jo Suomessa, mutta Amerikassa jo kai viime kuussa) ja rakastuin täysin tohon Primadonna girl biisiin. Tänää tuli radiosta ton albumin joku biisi oliko se nyt Bubblegum bitch tai joku tommone ja olin vielä enemmän varma siitä, että heti ku saan käyttööni ton iskän koneen missä luojan kiitos toimii äänet, meen kuuntelee noi kaikki biisit ja lauleskelen niitä sitte koko ens ja seuraavan viikon.
Toinen albumi, jota tässä veinailen on Amy Macdonaldin Life is a beautiful light albumi ja koska tykkäsin ihan sairaasti jo tosta A curious thing albumista, mun on pakko tykätä myös tosta uudestaki. Tosta uudesta albumista on ilmestyny jo sinkku Slow it down ja se on vaan niin just sitä ihanaa Amyä että mä teen täällä kuolemaa ja herään henkiin vasta ku toi uus albumi ilmestyy. Amyn musiikissa on vaan niin sitä jotain ja kaikkia niitä biisejä yhdistää se jokin mikä tekee ton musan. ♥♥ Tätä odotellessa kuolin vielä pahemmin kun...
... sain tietää että Green Dayltä tulee uus albumi. ♥ (Ja kaikki on nyt sillai WHATTAAAHH se on ihan paska...) mut koska joskus pienempänä oikeesti fanitin tota ihan sairaasti, kuuntelin GD:tä päivittäin semmoset kymmene tuntii putkee (no ei iha mut melkei) ja olin sillai "lav yaaahhh♥♥" -hurmoksessa että mä en kestä venaa enää sekuntiikaa et pääsen kuuntelee ton uutta musaa, koska toi on vaan jotain semmosta mikä herättä mussa kaikki muistot ja jota on vaan niin paras kuunnella ja kiljuu yksin kotona että huhuh. : DD (Mä tiiän et kukaan ei ymmärrä mua... So sad...)
Mut jos mä nyt meen tekee kuolemaa tonne telkkarin ääreen kattoo sitä lätkää ja kannustaa Suomee ruudun äärestä ja toivomaan ettei Suomi feilaa heti ekalla minuutilla, ja joo lopetan tän selityksen. : ))
Aamu alko kivasti matikan tunnilla. Seuraavat kaks kuvistuntii jopa tein jotain ja sain melkein mun kollaasin valmiiks. Jotenki outoo et noi kuvistunnit joskus motivoi mua, ku yleensä en jaksa tehä mitään fiksuu. Olin laittanu tänää hiukset sillai pinnillä toiselle puolelle, kun en osaa laittaa ittelleni semmosta hienoo lettiä, ja mun kaveri sai jonku inspiraation, et mun pitäis ajaa siiliks toiselta puolen ja vetää semmone sivujakaus ja harkitsen vakavasti tätä kampausvaihtoehtoa. Ja toisaalta, senhä voi kasvattaa sit pois, ku siltä tuntuu, mut tuntuu tosi vaikeelta luopuu näistä mun metrin mittasista, suorista pitkistä hiuksista, jotka roikkuu mitään tekemättä pään molemmin puolin, ku ne vaan on sillai tosi easy tehä ponnari ja tolleen. Mut ehkä mun on aika kokee joku muutos näiden hiusten kaa ja kattoo sit parin vuoden päästä uudelleen?
Koulun jälkeen tulin himaa ja katoin töllöö samalla ku äiti nukku kun "hän on edelleen kipeä"-.- ja mun tavote "katso kaikki Simpsonit ja Frendit digiboksista" saattaa vielä toteutuukki. Joskus syksyl tai tollon nauhotin aina joka viikko kaikki Frendit ja Simpsonit, enkä ehtiny niitä tietenkää kaikkia aina kattomaan nii tottakai niitä kerty sit semmone sata miljoonaa sinne, ja nyt oon joka perjantai aina yrittäny kattoo niit pois sieltä, että voin sit taas joskus kattoo vähä uudempiaki jaksoja.
Ilta on menny täs koneella ja musaa kuunnellessa, kohta puolin kattomaan lätkää ja mä niin pelkään et Suomi saa turpiin Kanadalta ku jos eilisen pelin ekaa erää katto nii ei luoja oikeesti se oli semmosta peliä millä ei oikeesti voiteta mitää Kanadaa...
Ja tossa koneella ollessani aikasemmin tutustuin vähän nelly.comin vaatteisiin ja biksuihin ja sainki ihan mukavasti kuvia sieltä poimittua ihanista mekoista ja paidoista ja kaikesta ja siitä aattelin tehä postauksen tässä viikonlopun aikana viimestään, ellen tänään. : ))
Mulla on nyt silleen ihanasti, että mun viikonloppu on täynnä kaikkee turhaa koulujuttuu, kuten bilsan ja fyken kokeeseen lukemista (just ne mun lempiaineet... -.-) ja sit erinäisiä läksyjä, joita kertyy aina viikon aikana iha tajuttomasti, vaikka kuinka niitä yrittäis tehä pois alta. Yritän selvitä hengissä ja opetella täällä jotain alkueliöiden ryhmiä ja heijastuskulmia, onneks huomisen pelastaa mun kaveri ku mun kai piti olla sen kaa sillon. : ))
Ja sitten.. jotta toi otsikko ei nyt jää ihan huomioimatta (koska mä laitan vaan jonku otsikon aina, sit luulen muistavani kirjottaa otsikon aiheesta ja lopulta klikkaan julkaise nappulaa ilman, että oon puhunu otsikosta mitään), seikkailin vähän aina yhtä hyödyllisessä wikipediassa ja katoin ilmestyviä albumeja tänä vuonna.
Nythän on ilmestyny Marina and the Diamondsin Electra Heart albumi (en tiiä onko jo Suomessa, mutta Amerikassa jo kai viime kuussa) ja rakastuin täysin tohon Primadonna girl biisiin. Tänää tuli radiosta ton albumin joku biisi oliko se nyt Bubblegum bitch tai joku tommone ja olin vielä enemmän varma siitä, että heti ku saan käyttööni ton iskän koneen missä luojan kiitos toimii äänet, meen kuuntelee noi kaikki biisit ja lauleskelen niitä sitte koko ens ja seuraavan viikon.
Toinen albumi, jota tässä veinailen on Amy Macdonaldin Life is a beautiful light albumi ja koska tykkäsin ihan sairaasti jo tosta A curious thing albumista, mun on pakko tykätä myös tosta uudestaki. Tosta uudesta albumista on ilmestyny jo sinkku Slow it down ja se on vaan niin just sitä ihanaa Amyä että mä teen täällä kuolemaa ja herään henkiin vasta ku toi uus albumi ilmestyy. Amyn musiikissa on vaan niin sitä jotain ja kaikkia niitä biisejä yhdistää se jokin mikä tekee ton musan. ♥♥ Tätä odotellessa kuolin vielä pahemmin kun...
... sain tietää että Green Dayltä tulee uus albumi. ♥ (Ja kaikki on nyt sillai WHATTAAAHH se on ihan paska...) mut koska joskus pienempänä oikeesti fanitin tota ihan sairaasti, kuuntelin GD:tä päivittäin semmoset kymmene tuntii putkee (no ei iha mut melkei) ja olin sillai "lav yaaahhh♥♥" -hurmoksessa että mä en kestä venaa enää sekuntiikaa et pääsen kuuntelee ton uutta musaa, koska toi on vaan jotain semmosta mikä herättä mussa kaikki muistot ja jota on vaan niin paras kuunnella ja kiljuu yksin kotona että huhuh. : DD (Mä tiiän et kukaan ei ymmärrä mua... So sad...)
Mut jos mä nyt meen tekee kuolemaa tonne telkkarin ääreen kattoo sitä lätkää ja kannustaa Suomee ruudun äärestä ja toivomaan ettei Suomi feilaa heti ekalla minuutilla, ja joo lopetan tän selityksen. : ))
Dream dresses
Oon jo aikapäiviä sitten löytäny fashiolistan sivuilta aivan ihania mekkoja, ja ajattelin niitä tänne blogin puolellekin nyt laittaa kuvan muodossa. : )) Ennen sitä on kuitenki pakko todeta, että mun oma mekko tilanne on todella surkee, en omista yhtäkään käyttökelposta mekkoa tällä ja hetkellä, ja kesäks olis kiva saada joku mekko, ja ehkä sitte kevätjuhlaanki joku. ; )
Aivan ihana, yks suosikeista. ♥ Haluun kääriytyy tohon ja vaikka toi näyttääki hitusen yöpaidalta, nii väri ja koristeet ja laskokset ja ties mitkä - kaikki on täydelliset. <333 Harmi et tommone pitäis tilaa usasta asti, eikä vaan voi kävellä lähimpään h&m:ään ja ostaa sieltä. : (( Haaveeks jää tää mekko...
Musta tuntuu, että sininen on mun väri vaan paidoissa, ja mustan kanssa. En osaa ikinä yhdistää mitään sinistä mihinkään vaaleeseen, vaan se on aina se sinimusta, koska sinivalkonen vaikuttais aika isänmaalliselta. Tosin ehkä itsenäisyyspäivänä tääki annettais anteeks.
Tää mekko on söpö, mutta tuskin mun vartalolle, näyttäisin tossa vaan Pikku Myyltä. Vähä saman tyylinen ku eka, tommone vaalee ja sit hopeisii koristeita yläosassa.
Oon joskus miettiny, et onkoha mekko hankala tehä. Tai siis ku välillä kässän tunneilla törmää jonku yläasteelaisen upeeseen (tai ei niin upeeseen...) mekkoluomukseen, jota oikeesti vois vaikka käyttää jossaki. Toisaalta mun mekon teko tyssäis siihe, ku en jaksaiskaa tehä sitä loppuun tai tekisin jonku virheen ja pitäis alottaa alusta. Must on ihan sairaan hienoo, että joku oikeesti osaa suunnitella semmosen hienon mekon tosta noin vaan ja vielä ite toteuttaa sen. (Terveisin: katsoin ennen muodin huipulle sarjaa. : )) )
Mun ehdoton kakkossuosikki. Perus valkonen mekko, jossa kultasia koristeita ja tadaa se on upea. : DD Aivan ihana. ♥
Tää jos mikä herättää kyllä huomioo kun tää päällä lähtee kaupungille. Edelleenki jos oisin ihanteellisesti se 185cm nii tää olis nii mun mekko, mutta unelmoin siitä nyt vaan täällä ruudun takana ja elän mielikuvituksessani toista elämää, jossa mulla on toi mekko. Maximekot on ihania, mut ei mun juttu.
Ja toi keltanen... Keltanen on jotenki tosi hankala väri mulle. En taida omistaa yhtäkään keltasta vaatetta, ja luultavasti senki laittaisin muuten koko mustaan asuun tai vastaavaan, kun en sen kaa muuta osais yhdistää. Tiiän yhen tyypin, jolle sopii kaikki oranssi ja keltanen ja liila tommoset tosi värit, jotka on mun vaatekaapissa tosi utopisia. Joilleki vaan sopii kaikki tollane. : D
Hehhee : DD musta tää oli vaan niin söpö tämmöne yöpaita tyyline, että oli pakko tänne laittaa. Toho jotkut ihanat brunet kiharat ja ehkä mustat legginsit nii oi että.. ♥ Niin söpö. ^^
Tässä on nyt kaks vähän saman tyylistä mekkoa kun tossa hieman ylempänä se kultakoristeinen. Alempi on näistä kahesta se mun suosikki, vaikka kyllä toi mustavalkonenkin on ihan kiva. Musta tossa alemmassa vaan on tehty tommosella leikkauksella yläosaan valkosesta mekosta vähän mielenkiintosempi ja lisätty sillä sitä yksityiskohtasuutta. Ihana. ♥
Ylemmässä mekossa tykkään tosta mustavalko yhdistelmästä pienellä ripauksella kultasta, joka toimii ihanasti. : ))
Mulle tulee tästä jotenki tosi elävästi mieleen Adele. Voin oikeesti kuvitella jo ton mekon sen päälle ja sen kiharan hiukspehkon. : DD (Ei sillä, ettei se sopis sille. ; )) ) Ihanan tyttömäinen pitsi tossa, ja musta toi väri on täydellinen - ei liian tumma, eikä liian vaalee. (Aina ei tarvita sitä mustaa tai valkosta.) Noi pitsihihat vaan sulatti mun sydämen. : DD
Sit pari mustaa mekkoa. Näin jossain nelly.comin mustan mekon, jossa oli selässä sydän leikkaus (sydänleikkaus... hrrr...) ja se oli musta vaan niin ihana, ja toi ylempi mekko muistutti sitä jollain tavoin. : )) Koska en jaksa nyt ettiä sitä nellyn iihanaa mekkoa, tyydyn vähän toisenlaiseen.
Toi alempi on taas sitä "ei ikinä päädy vaatekaappiini" -osastoa. Tykkään tosta mekosta, mutta jotenki toi helma on vaan liikaa. Kokomusta on tietysti tosi käytännöllinen, siihen on helppo yhdistää värejä, mutta toi helma ei oo mun juttu.
Sit vielä yks tämmönen. Mulle tulee tosta mieleen joku egyptiläinen kleopartan aikanen vaatetus - musta asu ja sit kaulassa joku tajuton kultanen koru, joka painaa ainaki tonnin, tosin tässä se koru on liitetty mekkoon, mutta ajaa samaa periaatetta. Vähän ku olis musta olkaimeton mekko ja siinä vaan lisänä tommone kultajuttu. ; ))
Tää saattais ollaki semmonen, minkä ostaisin tässä lähiaikoina - ihanan rento, mutta silti tosi tyttömäinen. Tiiän, että tää väriskaala ei kauheesti vaihtele näissä mekoissa täällä, mutta musta tälle mekolle sopis hyvin joku toinenki väri. Toi on just tommonen söpö kesämekko, jonka kaa pitää laittaa vaan ruskeet varvassandaalit ja laukku olalle, nii asu on valmis.
Vaihteeks sit tämmönen pitkä mekko. Aivan ihana vaalenpunanen-musta yhdistelmä ja ihana helma. ♥ Johonki juhliin täydellinen mekko, eikä mun mielestä vaadi kauheesti muuta asustusta.
Sit loppuun vielä tämmönen mekko, joka on kaikkein todennäköisimmin se mun vaatekaapista löytyvä. : D Tosi käytännöllinen kesällä, ihana kukkaprintti ja muutenki tommone kukkaistyttömekko, joka päällä vois juosta jollai pellolla paljain jaloin ja hukuttautuu kukkasiin. <3
Noi muut oli enemmän tommosia juhlamekkoja, joista voi aina unelmoida, ja joita en kuitenkaan tuu ikinä ostaneeks, mut tää on semmonen, mitä varmaan tulisin käyttämäänkin joskus. ^^
Mun mekon metsästys siis jatkuu vielä, mutta inspiraationlähteet ei oo vielä onneks kadonnu minnekään kiitos ihanan fashiolistan, joka pelastaa mun joka ikisen vaatekriisi päivän ku pelkään, että en nää enää ikinä missään ihanaa paitaa tai ihania kenkiä tai hauskoja ja kekseliäitä koruja. ♥
Aivan ihana, yks suosikeista. ♥ Haluun kääriytyy tohon ja vaikka toi näyttääki hitusen yöpaidalta, nii väri ja koristeet ja laskokset ja ties mitkä - kaikki on täydelliset. <333 Harmi et tommone pitäis tilaa usasta asti, eikä vaan voi kävellä lähimpään h&m:ään ja ostaa sieltä. : (( Haaveeks jää tää mekko...
Musta tuntuu, että sininen on mun väri vaan paidoissa, ja mustan kanssa. En osaa ikinä yhdistää mitään sinistä mihinkään vaaleeseen, vaan se on aina se sinimusta, koska sinivalkonen vaikuttais aika isänmaalliselta. Tosin ehkä itsenäisyyspäivänä tääki annettais anteeks.
Tää mekko on söpö, mutta tuskin mun vartalolle, näyttäisin tossa vaan Pikku Myyltä. Vähä saman tyylinen ku eka, tommone vaalee ja sit hopeisii koristeita yläosassa.
Oon joskus miettiny, et onkoha mekko hankala tehä. Tai siis ku välillä kässän tunneilla törmää jonku yläasteelaisen upeeseen (tai ei niin upeeseen...) mekkoluomukseen, jota oikeesti vois vaikka käyttää jossaki. Toisaalta mun mekon teko tyssäis siihe, ku en jaksaiskaa tehä sitä loppuun tai tekisin jonku virheen ja pitäis alottaa alusta. Must on ihan sairaan hienoo, että joku oikeesti osaa suunnitella semmosen hienon mekon tosta noin vaan ja vielä ite toteuttaa sen. (Terveisin: katsoin ennen muodin huipulle sarjaa. : )) )
Mun ehdoton kakkossuosikki. Perus valkonen mekko, jossa kultasia koristeita ja tadaa se on upea. : DD Aivan ihana. ♥
Tää jos mikä herättää kyllä huomioo kun tää päällä lähtee kaupungille. Edelleenki jos oisin ihanteellisesti se 185cm nii tää olis nii mun mekko, mutta unelmoin siitä nyt vaan täällä ruudun takana ja elän mielikuvituksessani toista elämää, jossa mulla on toi mekko. Maximekot on ihania, mut ei mun juttu.
Ja toi keltanen... Keltanen on jotenki tosi hankala väri mulle. En taida omistaa yhtäkään keltasta vaatetta, ja luultavasti senki laittaisin muuten koko mustaan asuun tai vastaavaan, kun en sen kaa muuta osais yhdistää. Tiiän yhen tyypin, jolle sopii kaikki oranssi ja keltanen ja liila tommoset tosi värit, jotka on mun vaatekaapissa tosi utopisia. Joilleki vaan sopii kaikki tollane. : D
Hehhee : DD musta tää oli vaan niin söpö tämmöne yöpaita tyyline, että oli pakko tänne laittaa. Toho jotkut ihanat brunet kiharat ja ehkä mustat legginsit nii oi että.. ♥ Niin söpö. ^^
Tässä on nyt kaks vähän saman tyylistä mekkoa kun tossa hieman ylempänä se kultakoristeinen. Alempi on näistä kahesta se mun suosikki, vaikka kyllä toi mustavalkonenkin on ihan kiva. Musta tossa alemmassa vaan on tehty tommosella leikkauksella yläosaan valkosesta mekosta vähän mielenkiintosempi ja lisätty sillä sitä yksityiskohtasuutta. Ihana. ♥
Ylemmässä mekossa tykkään tosta mustavalko yhdistelmästä pienellä ripauksella kultasta, joka toimii ihanasti. : ))
Mulle tulee tästä jotenki tosi elävästi mieleen Adele. Voin oikeesti kuvitella jo ton mekon sen päälle ja sen kiharan hiukspehkon. : DD (Ei sillä, ettei se sopis sille. ; )) ) Ihanan tyttömäinen pitsi tossa, ja musta toi väri on täydellinen - ei liian tumma, eikä liian vaalee. (Aina ei tarvita sitä mustaa tai valkosta.) Noi pitsihihat vaan sulatti mun sydämen. : DD
Sit pari mustaa mekkoa. Näin jossain nelly.comin mustan mekon, jossa oli selässä sydän leikkaus (sydänleikkaus... hrrr...) ja se oli musta vaan niin ihana, ja toi ylempi mekko muistutti sitä jollain tavoin. : )) Koska en jaksa nyt ettiä sitä nellyn iihanaa mekkoa, tyydyn vähän toisenlaiseen.
Toi alempi on taas sitä "ei ikinä päädy vaatekaappiini" -osastoa. Tykkään tosta mekosta, mutta jotenki toi helma on vaan liikaa. Kokomusta on tietysti tosi käytännöllinen, siihen on helppo yhdistää värejä, mutta toi helma ei oo mun juttu.
Sit vielä yks tämmönen. Mulle tulee tosta mieleen joku egyptiläinen kleopartan aikanen vaatetus - musta asu ja sit kaulassa joku tajuton kultanen koru, joka painaa ainaki tonnin, tosin tässä se koru on liitetty mekkoon, mutta ajaa samaa periaatetta. Vähän ku olis musta olkaimeton mekko ja siinä vaan lisänä tommone kultajuttu. ; ))
Tää saattais ollaki semmonen, minkä ostaisin tässä lähiaikoina - ihanan rento, mutta silti tosi tyttömäinen. Tiiän, että tää väriskaala ei kauheesti vaihtele näissä mekoissa täällä, mutta musta tälle mekolle sopis hyvin joku toinenki väri. Toi on just tommonen söpö kesämekko, jonka kaa pitää laittaa vaan ruskeet varvassandaalit ja laukku olalle, nii asu on valmis.
Vaihteeks sit tämmönen pitkä mekko. Aivan ihana vaalenpunanen-musta yhdistelmä ja ihana helma. ♥ Johonki juhliin täydellinen mekko, eikä mun mielestä vaadi kauheesti muuta asustusta.
Sit loppuun vielä tämmönen mekko, joka on kaikkein todennäköisimmin se mun vaatekaapista löytyvä. : D Tosi käytännöllinen kesällä, ihana kukkaprintti ja muutenki tommone kukkaistyttömekko, joka päällä vois juosta jollai pellolla paljain jaloin ja hukuttautuu kukkasiin. <3
Noi muut oli enemmän tommosia juhlamekkoja, joista voi aina unelmoida, ja joita en kuitenkaan tuu ikinä ostaneeks, mut tää on semmonen, mitä varmaan tulisin käyttämäänkin joskus. ^^
Mun mekon metsästys siis jatkuu vielä, mutta inspiraationlähteet ei oo vielä onneks kadonnu minnekään kiitos ihanan fashiolistan, joka pelastaa mun joka ikisen vaatekriisi päivän ku pelkään, että en nää enää ikinä missään ihanaa paitaa tai ihania kenkiä tai hauskoja ja kekseliäitä koruja. ♥
torstai 10. toukokuuta 2012
Vähän kaikkee kivaa
Heräsin tänä aamuna kaheksalta enkä saanu enää unta, vaikka olisin voinu vielä nukkuu joku puol tuntii. No, olipahan aamulla aikaa lukee kirjaa, jota en vieläkään ole saanut luettua. Kyseessä siis Idhunin kronikat toka osa, jota oon lueskellu tässä ihan rauhassa semmosen kuukauden ajan, ja lähenen pikapuolin loppua ja olen ylpeä itsestäni. Have to read it!
Äiti oli kotona, kun se mukamas oli kipee (joo vähä yskii nii huhhuh ei voi mennä töihi...) ja sain kuulla heti aamusta kettuilua siitä, että mä lähin kouluun shortsit jalassa, mut mä vaan sanoin moro ja lähin vetää. : PP Nykysin saan kuulla iha helkkaristi valitusta joka asiasta; mun pukeutumisesta, syömisestä, kavereista, kokeista, kotiintuloajoista... Siis tää lista on loputon. Mä en todellakaan tiedä mistä nyt on kyse, koska mä teen aina läksyt, saan kokeista 8-10 (joskus harvoin 7), mulla on sairaasti plussia, oon 29 päivää kuukaudessa himassa istumassa heti koulusta tultua, ja teen yleensä viikonloppusin kotitöitä (jtn ruokaa esim., imuroin, tiskaan...) ja silti mä saan kuulla nykysin koko aika, että oon "hullu ämmä" ja "kamala kakara" ja "törkee". Että näin. Laittakaa mut sisäoppilaitokseen..???
Aamulla lähin sit kouluun ja oli yllättävän lämmin vaikka hupparissa elelinki tän päivän. Kässäntunneilla yhet tyypit riehu jotain tulitikkujen kaa ja ne joutu reksin puhutteluun, ja me muut päästiin sen takia vähä aikasemmin koulusta. : DD Ja sain kuulla ilouutisen, et mun kaveri ehk saa potkut koulusta, tosin en tiiä nauraako se vai itkeekö, ku vast huomenna se sano selittävänsä koko jutun.
Oon halunnu jo pitkään syödä pilttiä (joo päivää) ja tänää ostin kaupasta jotai päärynämössöö ja se oli aika hyvää. : DD Tosin aika mautonta, mutta vähän sama ku söis pelkkää päärynää mut soseena. Sitä mussuttaessani luin enkun kokeeseen, tein yhen esitelmän valmiiks ja sit tasotin mun hiukset, joissa oli jo jotai tuhathaarasia oikeesti ne oli ihan hirveet.
Nyt on kaikki kuolleet päät leikattu niks naks pois ja mä voin taas jatkaa elämääni ja silitellä mun uusia hiuksia. (Tosi uudet ku ne onki.)
Haluisin tehä pari korvalävärii ittelleni, ku oon niin kyllästyny tähä "yksi lävistys yhdessä korvassa" ja haluisin, et ois ainaki kaks molemmissa. Täytyy vaan kattoo millo jaksan alkaa säätää niit ja sillai ettei kukaa yli 40 v. vastuullinen aikuinen tuu siihe kiljuu vieree et "mitä hittoo sä tyttö teet???!!".
Sit pitäis vielä disainaa parit farkkushortsit kesäks ompelukoneella, kun en jaksa enää näit mun yksii, jotka pitää koko aika käärii ylös sillai hienosti. Ens viikol pitää viel kestää neljät kokeet ja sit viel sitä seuraaval yks pikkukoe ja sit voiki alkaa chillaa ne muutamat päivät mitä kouluu on enää jäljellä. : )))
Äiti oli kotona, kun se mukamas oli kipee (joo vähä yskii nii huhhuh ei voi mennä töihi...) ja sain kuulla heti aamusta kettuilua siitä, että mä lähin kouluun shortsit jalassa, mut mä vaan sanoin moro ja lähin vetää. : PP Nykysin saan kuulla iha helkkaristi valitusta joka asiasta; mun pukeutumisesta, syömisestä, kavereista, kokeista, kotiintuloajoista... Siis tää lista on loputon. Mä en todellakaan tiedä mistä nyt on kyse, koska mä teen aina läksyt, saan kokeista 8-10 (joskus harvoin 7), mulla on sairaasti plussia, oon 29 päivää kuukaudessa himassa istumassa heti koulusta tultua, ja teen yleensä viikonloppusin kotitöitä (jtn ruokaa esim., imuroin, tiskaan...) ja silti mä saan kuulla nykysin koko aika, että oon "hullu ämmä" ja "kamala kakara" ja "törkee". Että näin. Laittakaa mut sisäoppilaitokseen..???
Aamulla lähin sit kouluun ja oli yllättävän lämmin vaikka hupparissa elelinki tän päivän. Kässäntunneilla yhet tyypit riehu jotain tulitikkujen kaa ja ne joutu reksin puhutteluun, ja me muut päästiin sen takia vähä aikasemmin koulusta. : DD Ja sain kuulla ilouutisen, et mun kaveri ehk saa potkut koulusta, tosin en tiiä nauraako se vai itkeekö, ku vast huomenna se sano selittävänsä koko jutun.
Oon halunnu jo pitkään syödä pilttiä (joo päivää) ja tänää ostin kaupasta jotai päärynämössöö ja se oli aika hyvää. : DD Tosin aika mautonta, mutta vähän sama ku söis pelkkää päärynää mut soseena. Sitä mussuttaessani luin enkun kokeeseen, tein yhen esitelmän valmiiks ja sit tasotin mun hiukset, joissa oli jo jotai tuhathaarasia oikeesti ne oli ihan hirveet.
Nyt on kaikki kuolleet päät leikattu niks naks pois ja mä voin taas jatkaa elämääni ja silitellä mun uusia hiuksia. (Tosi uudet ku ne onki.)
Haluisin tehä pari korvalävärii ittelleni, ku oon niin kyllästyny tähä "yksi lävistys yhdessä korvassa" ja haluisin, et ois ainaki kaks molemmissa. Täytyy vaan kattoo millo jaksan alkaa säätää niit ja sillai ettei kukaa yli 40 v. vastuullinen aikuinen tuu siihe kiljuu vieree et "mitä hittoo sä tyttö teet???!!".
Sit pitäis vielä disainaa parit farkkushortsit kesäks ompelukoneella, kun en jaksa enää näit mun yksii, jotka pitää koko aika käärii ylös sillai hienosti. Ens viikol pitää viel kestää neljät kokeet ja sit viel sitä seuraaval yks pikkukoe ja sit voiki alkaa chillaa ne muutamat päivät mitä kouluu on enää jäljellä. : )))
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)