Central Park pt. 2

Nyt sitä Central Parkin kakkos osaa sit. ; ))

Käytiin siel Keskuspuiston eläintarhassa, josta mulla ei nyt mitenkää hirveesti oo kuvia, kiitos niiden erinäisten lasien ja auringonvalon joka paisto suoraa toho kameranlinssiin.
Mut tos oli semmone suurempi eläintarha, ja sit pienempi sellanen kotieläintarha.

Tää oli suunnilleen paras kuva minkä sain ku kaikki pikkulapset katto siin edes iha fiiliksis tota. : DD Toi lumileopardi teki kyl kuolemaa siel, enkä ihmettele yhtää ku oli niin tajuttoman kuuma.

Jääkarhu oli kans erittäin kuvauksellinen. Se päätti vaan maata tos ku mä tuun kameran kanssa sieltä, joten tyydyin ottamaan sit tällasen selkäkuvan. Toiki oli vähä kuollut ton turkkinsa kanssa siellä.

Oi ne pingviinit oli ihania!! Se oli onneks tosi tilava toi paikka, mis noi oli, ettei tarttennu mistään pikku rakosesta alkaa niitä tiirailee. Koska toi lasi oli kivan huurunen, tää kuvaki on sitä luokkaa et mus on selvästi ainesta mestarikuvaajaks. Noi pingviinit esiinty kauheesti tuol, ui ja hyppi ja teki kaikkee hauskaa ja yritin kuvaa jotai videoo mut siin näkyy enimmäkseen vettä ja välillä joku pyrstö. : DD Noi ehkä oon siis enemmän kateltavaks kun kuvattavaks, varsinki ku omaa tällasen kuvaustaidon ku mulla.

Taas tätä mun metsä-kaupungissa visioo...

Tuol kotieläinpihalla oli vähä samanlaista ku esim. Särkänniemen vastaavassa, mitä nyt toi oli varmaa vähä pienempi. Tuol oli vähä helpompi kuvata, ku aurinko ei porottanu suoraa silmää ja sokassu mua, ja noi eläimetki oli sillai et niit ei oltu teljetty minkää panssarin taa. 

Tän mäki tunnistin. : D

Possuja! Ja taas vois tosta valotuksesta vähä huomauttaa. Noi oli ihan söpöi noi possut. ♥

Eläinten jälkeen jatkettiin matkaa tällaseen vaatimattoman näköseen paikkaan. Tuolla noi ihmiset lammella souteli ja olis ollu ihan jees päästä iteki, mut kaikkee ei aina saa. Kuvailin siis vaan paikkoja.

Muute kiva kuva mut noi kaks tyyppii tuol vähä pilaa sen. No, olkoon se sitte mun syy. ; ))

Tuol oli joku tommonen paikka, mis ihmiset uitti jotain minipurjelaivoja. En tiiä mitä ideaa siinki on, mut kaikilla on omat harrastuksensa.

Kohdattiin siel myös yks puuma... patsas. Läppä lentää, läppä lentää... -.-

Tos oli tommone pieni näköalapaikka, mis ei käyty, koska jokaisen jalat oli aika kuolleet päivän kävelystä. Laskettii et oltiin ton puistoreissun aikana kävelty joku kaheksan tuntii putkee et pikku lenkki tuli tehtyä. 

Sit oli se John Lennonin muistopaikka, ja tos lähel oli se rakennus missä se enne asu ja minkä etee se sit ammuttii. Sellasta.

Siin tais olla ne parhaat kuvat tosta puistokäynnistä. : )) Tuol on oikeest ihan mahtavia maisemia, tekemistä, ja mikä parasta - ku kaupungissa on se +35 nii ah ku tuolla metsässä istahtaa johonki varjosalle penkille. ♥ Monet just oliki tuol puistos esim. lukemas jotai kirjaa ja tolleen. Tai no ittelle pisti silmään se, et ihmiset luki hirveesti niin ku julkisilla paikoilla, et esim. metrossaki oli joku romaani kädessä aika monella tai sit se päivän lehti. Mut kai sitä täytyy sit olla tekemistä, ku tuolha on niin hirmusen tylsää et huhhuh jos joutuu olee se kymmene minaa ilman mitää tekemistä. -.-

Mutta, varmaan viel yks postaus tulee tost matkasta ja sit luultavasti se oli siinä, riippuu miten noi kuvat nyt jakautuu. : )) 

Mut Central Park on kyl oikeest kokemisen arvonen paikka. : ))

Necklaces

Löysin aivan upeita ja näyttäviä kaulakoruja H&M:n ja Mangon nettisivuilta, ja kokosin tänne ne mun lempparit. : ))



Mangon kaulakorut toi mulle mieleen jonku afrikkalaisen heimonaisen, jolla on kaulassa joku luonnonantimista koottu kaulakoru, jolla suunnilleen pystyy kutsumaan henkiä tai järisyttämään maailmaa. : D
Rakastan tollasta vähän intiaanihenkeä koruissa, nahkaa, sulka- ja luuamuletteja ja helmiä. Aivan ihania. ♥



H&M:llä oli tollasia värikkäämpiä, ja ehkä vähän elegantempia, kun noi Mangon. Näit ei nyt hirveesti ollu, mut tykkään tost oikeenpuolimmaisesta, ihana piristys esim. jonku tumman paidan kanssa. : ))

H&M:ltä tosin bongasin myös tällasen:


Mun on pakko joskus ostaa jonkilainen kaulus, mut ei välttämättä just tota. Tollanen olis tosi söpö nyt syksyllä esim. jonku neuleen ja farkkujen kanssa. : ))

Tossapa tollasia löydöksiä. : )) Vaik H&M onki yleensä se paikka, johon suunnistan ku tartteen jotain, niin tuol Mangoski varmaan vois seuraavalla ostosreissulla käydä kattoo sen valikoimaa. : ))

1960´s fashion

Vaatteet:

1960 -luvun muoti sai alkunsa Englannista, ja muu maailma seurasi perässä. "Ole oma itsesi" -ajattelu tapa korostui, ja "kaikki käy" -asenne ulottui myös politiikkaan.

60 -luvun muodin vallankumous alkoi nuorilta ja kaduilta, eikä niinkään isoista muotitaloista. Erilaiset boutiquet nousivat pinnalle, ja ne olivatkin nuorten ostospaikkoja. Lontoossa suosittuja boutique katuja olivat Carnaby Street ja Kings Road. Jotta New York ei jäisi jälkeen muodista, avattiin sinne oma boutique, Paraphernalia.



Värit olivat kirkkaita ja rohkeita, ja vaatteissa oli geometrisiä kuvioita, mustaa ja valkoista. Moderni muoti oli yleensä minimalismia.
Mekko muoti oli 1960 -luvun alussa samantyylistä, kuin 50 -luvulla: ei lyhyitä hameita, vaan naisellista ja sopivaa. Käsineitä, korsetteja ja alushameita käytettiin. Kellomekko t-paitamaisella yläosalla säilyi, mutta helma lyheni ja kaula-aukko avartui.

Iltapuvut olivat naisellisia ja röyhelöisiä, ja niiden kanssa käytettiin yli kyynärpään ulottuvia hanskoja. 1950 -luvun popmusiikki alkoi vaikuttaa muotiin, ja Beatles yhtyeen hiusmuotia ja vaatteita kopioitiin.

Minihameet keksittiin 1960 -luvulla, ja sen keksimisestä kunnian sai yleensä Andre Courreges, mutta myös Mary Quant teki minihameet tunnetuksi 60 -luvun swengaavalla tyylillä.
Mary Quant avasi boutiquen Bazaar Chelseaan 1955, ja tästä sai alkunsa London Look. Maryn tiukat ja värikkäät minihameet oli edullisia ja helposti saatavia, ja hän on myös vastuussa mikroshortseista ja lolita ja baby doll -lookeista.



Koska minihameet ja avonaiset kaula-aukot tulivat muotiin, myös alusvaatteet pienenivät, eivätkä olleet enää niin korsettimaisia. Sukkahousuissa nähtiin paljon hopeaa ja geometrisiä kuvioita.

1965-1969 hippiliike sai muotimaailmaan leveälahkeiset housut, värikkäät vaatteet, nahkaiset otsapannat, samettitakit ja batiikkivärjätyt hameet.
Muotiin vaikutti myös Jaqueline Kennedy pinkillä Chanelin jakkupuvulla, pillerihatulla, käsineillä ja käsilaukullaan.
Unisex -vaatteet tulivat muotiin. Hameen pituus 1969 -luvulla tuli olla joko mini tai maxi, ei mitään siltä väliltä.

Twiggy valittiin 1966 vuoden kasvoksi, ja hän olikin lähes kaikissa muotikuvissa, ja siksi hänen poikamaista lookkiaa kopioitiinkin.


Meikki:

Silmät olivat 60 -luvulla pääosassa meikissä, vaikka meikkityyli vaihtelikin paljon. Ripsissä käytettiin paljon ripsiväriä ja tekoripsiä. Tekoripsiä käytettiin myös alaluomella, tai ne saatettiin piirtää alaluomelle.



Luomiväri oli sinistä, vihreää tai ruskeaa, ja luomivaossa oli usein varjostus. Meikkipohja oli erittäin paksu, ja silmät kleopatramaisesti rajatut. Eyeliner oli tumma, musta ja paksu.

Kulmakarvoista tehtiin pidennetyt ja levennetyt ja ne meikattiin usein mustaksi. 1963 huulien tuli olla mahdollisimman vaaleat, ja nuoret jopa käyttivät peitepuikkoa saadakseen huulistaan vaaleat. Vuosikymmenen lopussa meikkityyli keveni huomattavasti.


Hiukset:

1960 -luvulla hiukset saattoivat olla niin kiharat kuin suoratkin ollakseen muodikkaita, mutta silti hiustyylit olivat kontrolloituja. Kiharat olivat suosituimpia ja pitkiä hiuksia näki lähinnä tytöillä ja hipeillä.

Tavallinen 60 -luvun lookki oli sitoa hiukset 1/3 osaa takaraivolle poninhännäksi tai sivuponnariksi ja kietaista poninhännän ympärille koristenauha. Suosittuja olivat myös letit ja saparot. Hiuksia myös tupeerattiin korkeiksi palloiksi ja kiinnitettiin lakalla.




Iltakampauksissa käytettiin hiuslisäkkeitä. Kerran viikossa saatettiin käydä kampaajalla rullauttamassa ja tupeerauttamassa hiukset kuohkeiksi. Ampiaiskampaukset, banaaninutturat, ja peruukit olivat suosittuja.

Twiggy vaikutti osaltaan lyhyiden hiusten muotiin.
Vidal Sassoon kehitti leikkaustyylin, jossa oli pitkä otsatukka ja kolmiot korvien kohdalla. Afrohiukset tulivat muotiin vuosikymmenen lopulla.

Syksyn takit ja kengät

Syksyllä on ihana kääriytyy lämpimiin takkeihin ja söpöihin nilkkureihin, ja sain inspiraatioo ettii jotain kivaa takkia ja kenkiä nyt syksyks ihan jo siltä pohjalta, että ite tarvisin uuden takin ja mahdollisesti ne kengätki. Löysin vähän aikaa sitten just täydelliset syyskengät, jotka toivottavasti pääsen ostaa pikapuoliin. ♥ Ostan yleensä kenkiä, joissa on joku 10cm korko ja sit himas huomaan et ei helvetti en mä näil lähe jalkojani tappamaan, mut nois uusis löydöksissä on sellane about viiden sentin korko, joten luultavasti tuun selviin niillä, jos ne kaappiin vielä eksyy joskus. : )) Mä en oikeesti tajuu ihmisiä, jotka viilettää kaupungilla päivästä toiseen sellaset tajuttoman korkeet korot jalassa ihan ilosesti, eikä missään tunnu. Multa ainaki pitäis jo amputoida jalat... Mut niihi takkeihi ekana. : ))

 

 

1. Tollanen joku nahkatakki olis kiva, vaik sit perusmustana, mut sit toisaalta kaikilla tuntuu olevan sellanen, et en tiiä haluunko hukkuu massaan. Mut ainakaa vielä en huku minnekkää, koska mun lompakko ei ikinä antais myöten ton 434 eurolle, jonka toi ilmeisesti aito nahkatakki vaatii. No, tyydytään me opiskelijat vielä niihin H&M:n feikki takkehin. Muutenki mua ällöttäis ajatus siitä, että oon pukeutunu johonki eläimeen... hrrr...

2. Tollane simppeli muoto ja ruskeena olis kans jees.

3. Sit mul oli jotain mielikuvia kans tällasesta maanläheisestä sävystä takissa. Mulla on nyt kirkkaan turkoosi takki, että se päällä oon yhtä selkeesti erotettavissa ku liikennevalo, joten tollane vähän rauhallisempi sävy vähän joustais kans asuvalinnoissa. : )

4. Tai sit tollanen ihana armeijakuvio, mut se nyt tuskin koskaan päätyis muuta ku mun mielikuvitusvaatekaappiin. : DD

H&M:ltä en löytäny oikeen minkäänlaista takkia, kun kaikki on sitä trenssilinjaa, mutta kenkiä löyty pari kappaletta. : ))

Katoin näit kenkii ekan kerran silleen "nää mun on pakko saada", mut sit ku luin sen tuoteselostuksen (kuullostaako joltain elintarvikeosastolta jo?? -.-), nii olihan näis sit se vaatimaton 13cm korko... Joo, en tulis kävelee noil päivääkää... Mut ehkä mun unelmissa mulla olis tohon täydellinen asu ja sit kävelisin noilla jossai suurkaupungissa ja leikkisin, ettei mun jalat koskaan valittais noista kengistä ja olisin niin onnellinen, ku omistaisin noi... Ja seuraavaks sinne ilmestyis ykssarvisia... -.-

Tällaset olis aika kivat syksyyn...

Tollast ideaa mul oli nyt täks vuodeks, toivottavasti saan toteutettuu ees jotain, ettei se mee taas siihen, et mun on tarkotus ostaa se syystakki, mut äkkii onki jo se marraskuu ja olis aika hankkii se toppatakki tulevaa talvee varten, ellei jo sit sillo oo hirveet pakkaset pääl. Mut teen täs viikonlopun aikana pientä postausta ostoksista, joita on jääny kuvailematta. ; )

Urhea

Kiitos ton meiän nettiyhteyden, saan julkastua tän eilen kirjottaman postauksen tänää. 

Tänään käytiin melkein koko perheen voimin kattomassa Disneyn ja Pixarin uus elokuva Urhea, ja se oli kyl hyvä. Toisaalta käytiin kattomassa se dupattu versio, kun pikkusisko ei osaa lukee niit tekstei viel nii nopeesti tai ymmärrä englantii, ja musta tuntuu, et se alkuperänen olis ollu vähän parempi. Käytiin myös kattoo se vaan 2D:nä, vaik 3D olis luultavasti ollu parempi ihan jo niiden Skotlannin maisemien takia, mut aina ei voi saada kaikkee.

Mä en nyt ala sitä tarinaa täs selittää, ku siit on kuitenki ollu sen verran, että suunnilleen kaikki tietää siitä jotain ja jos ei tiiä nii menee ihmeessä sen kattomaan. : D
Mut eka fiilis, mikä mul jäi tost leffasta, oli se, et se on semmone perus Disney leffa ja aika monen juonenkäänteen saatto arvata, kun ties sen seuraavan sitä perusprinsessasatu kaavaa, missä joku "yllätyskäänne" ei ookkaan niin yllätys, kun pitäis olla.
Mut niin ku aina, kun leffa loppuu, tulee sellane olo, et se on pakko nähä joskus uudestaan, ja niin jäi nytki.



Tykkäsin siitä, miten noi tapahtumat sijottu Skotlantiin, keskelle havumetsiä ja kivikasoja, ei prinsessalinnojen ja taikaponien maahan. Musiikki oli kans tunnelmaan sopivaa säkkipillimusaa, ja niistä tyypeistä tuli vähän viikinkifiilis.
Se itse tarina oliki sitte taas jälleen kerran opettavainen, niin ku Disneyltä varmaan saattaa odottaa.
Urheassa Merida ei halua äidin käskystä joutua avioliittoon, ja tämän seurauksena pyytää noidalta loitsua, joka muuttaa äidin karhuksi. Kun äiti sitten meinaa jäädä karhuksi lopullisesti, Merida tajuaa tehneensä virheen ja katuu tekojaan ja ymmärtää, että aina ei itsekkyydellä voiteta.

Huumoria ei ehkä ollu niin paljon, tai sit mä en vaan ymmärtäny sitä, mut parissa kohtaa liikuttu kyyneliin asti, kun lähimmäisen rakkaus nous pintaan ja toisesta välittäminen olis pääosassa. Meridan pikkuveljet eli ihan omaa elämäänsä, mutta vaikka ne olikin kohtalaisen vähän tarinassa mukana, oli ne silti tärkeessä asemassa omina ihanina persooninaan tarinassa.

Mutta jos Merida oppi tarinassa omien tekojensa seurauksista jotain, oppi myös äiti sen, ettei tytärtään välttämättä kannattanut pakottaa avioliittoon, jos hän mielummin ampuu nuolia laukkaavan Angus hevosensa selässä.

Central Park pt. 1

Käytiin Central Parkissa maanantaina muistaakseni, ja sieltä tuliki kuvamateriaalia sen verran, että oon jakanu tän aiheen nyt kahteen osaan, ettei yks täyty pelkistä luonofiilistely kuvista. : ))
Jos New Yorkissa jotain kaipas siellä keltasten taksien, ihmisten ja kuumuuden keskellä, niin luontoa, ja metsää. Central Park tarjos ihanat puitteet ulkoilulle, ja toi puisto oli sen kokonen, että sen läpikäymiseen saa kyllä kulumaan useemmanki päivän. Tuol oli eläintarha - josta kuvia toisessa osassa - sellanen jännä lampi, jossa ihmisiä souteli, kaikkee katutaiteilijoita, piknik mahdollisuudet, miljoona leikkipaikkaa lapsille - ja lapsenmielisille : DD - karuselli, turistikauppaa, patsaita, muistomerkkejä ja kaikkee mahollista. Tuol siis voi lähtee ihan vaan lenkkeilee tai sit viettää päivää frendien kaa. : ))

Tuol oli kans ihana kuumana päivänä, kun oli varjoo niin paljon noiden puiden ansiosta. : )) Yks paikka kans oli, kun käytiin siellä eläintarhassa, niin siellä se pingviinitalo, se oli ihanan viilee. : D

Fiilistelin tätä siltaa... : ))

Mul oli joku visio siitä, miten luonto on keskelläl kaupunkia tai jotain yhtä mystistä, ja siks näppäilin näitä tornitalojen kuvia tuolta taustalta. Noi keinut oli myös ihan parhaat. : DD

Mä oon kateellinen newyokilaisille lapsille, koska niillä on ihan mahtavat puitteet liikkuu ittensä henkihieveriin tuolla. Ton puiston ulkopuolellaki riittää noita leikkipaikkoja, mut silti. Ei mun lapsuudessa leikitty tommosilla paikoilla, vaan se oli aina se köpönen tarhanpiha. Mut toisaalta, ei kai joku viis vuotias paljoo välitä onko se nyt minkä kokonen se alua, kunhan sillä vaan on tekemistä ja hauskaa? 

Tos meni se "päätie" mis kulki autoi ja taksei ja pyöräilijöitä, mut me kierreltiin tuolla mahollisimman metsässä, koska tota liikennettä näki ihan tarpeeks tuolla itse kaupungissakin. : ))

Täs on joku kuuluisa katu tuol Central Parkissa, mutta en nyt nimeä muista. Toi oli kyl tajuttoman pitkä ja siel oli kaikkii soittajia ja muita taiteilijoita ja joku tyyppi joka kaupusteli vitsejä dollarilla. : DD En menny hakee vitsii...

Sit siel oli kans tällanen ihme laattajuttu, en tiiä mikä toi on, mut kuvasinpa nyt. Jotain muistolaattoja?

Tämmöstä Central Parkissa. : )) Must tuntuu, etten tunge tähän nyt enempää kuvia, vaan loput tulee sit ens kerralla. Noi valotukset oon nois ekois kuvis aika perseestä, mut en välittäny mistään turhista asioista, niin ku kuvan laadusta sillon ku juoksentelin tuolla ja näppäilin kuvia fiiliksissä. : )) Tää oli nyt vähän tämmöstä maisemakuvailua, mut vinkkinä vaan et toi on ihan kokemisen arvonen paikka. ^^