Elämänmuutoksia

Musta tuntuu, että mun elämä on muuttunu hirveesti täs muutaman viikon aikana. (Ja näin alkaa puolen tunnin vuodatus elämänmuutoksista, kasvamisesta ja sen vaikeuksia.) Tiiän et kukaa ei ikinä luen näitä mun kasvukertomuksia, mutta pakko mun on johonki ajatukset laittaa tai ne pakkautuu päähän ja sit masennun, joten pyörittelen ajatuksiani sitten tällä tavalla.



Mutta siis, kirjotin jo tossa aikasemmin näitä mun syvällisiä ajatuksiani siitä, miten oon päässy pois siitä ahdistavasta tunteesta, joka on häirinny mua pitkään. Tajusin myös yhen asian, joka liittyy aika vahvasti tähän ongelmaan. Mua ärsyttää se, et jos mun yks kaveri kysyy, et voinko olla, nii eehhheeiii siihen ei missään nimessä voi vastata kieltävästi, koska jos laitan et en voi olla nii se ragee heti ja syyttää tyyliin mua paskoista tekosyistä. Tää oli tällain mahollisimman hankalasti esitetty, mut arvaa tuleeks tosi hyvä fiilis, ku se tyyppi kysyy et voinko olla ja tiiän et se ei oo kysymys, vaan käsky. Mua ärsyttää ihan helvetisti se, että jos joku asia ei nyt mee sen Kaisa-Maijan halujen mukaan nii heti aletaan jollekki ragee et "vittu painu perseesee" ja sit ton jälkee ollaa nii ettei mitää ois tapahtunu. Varmaan arvaatte kuinka paljon haluun olla tommosen kaveri, kun saan oikeesti pelätä joka helvetin tekstarin jälkee et se alkaa ragee mulle.

Mua ärsyttää se, että ihmiset ei vois jo täs vaihees pikkasen aikuistuu, unohtaa sen helvetinmoisen kontrolloinin joka ikiseen ajatukseen ja sanaan, ja siihen, mitä tekee. Se mun ahdistus johtu just yhestä henkilöstä, olkoon se nyt vaikka M, ja koska se oli viime vuonna niin ku all around me, en tajunnu tota koko homman ydintä ennen ku vasta tänä vuonna.



Ja nyt ku oon tajunnu että mun rakas ystävä M on se, joka saa mut nykysin vittuuntumaan, en kauheesti riemastu, kun nään sen ja se tulee juttelee. Musta tuntuu, että suunnilleen kaikki ärsyttää siinä mua ja eniten se  kaamee teiniasenne, ja nää niin helvetin syvälliset ongelmat esim siitä, että miks se jätkä on sellanen kusipää ja miks Liisa nyt alko vittuilee sille sillon perjantaina. Ihan näin rehellisesti sanottuna, mua ei oikeestaan kiinnosta muiden "dramaattinen" elämä, eikä esim. se, miten se random neiti X sillon sitä ja tätä ja tota.

Mutta, onneks mulla on ihania ihmisiä ympärillä, jotka ei ala ragee jos en just sillä sekunilla jaksa olla niiden seurassa, tai ala kattoo mua kieroon jos en oo sellane kaamee teini all the time. : )) ♥ Painotan siis edelleen sitä, miten tärkeitä kaverit ja ystävät on, jotka kestää sua huonoinaki päivinä, ja joille pystyy puhumaan ilman, että joutuu pelkäämään joka sanomistaan. Ja etenki sellasia kavereita, jotka ei muuta sua ittensä kaltaseks tai erilaiseks ku oikeesti oot, vaan antaa sun olla just sä, eikä kukaan muu, eikä mikään teiniangsti, jos ei oikeesti sitä oo. : ))

Sorry I´m busy now but call me later??

Ehheeehh vähän mun kekseliäisyys kukoistaa taas otsikoissa. : DD Mut halusin nyt vaan kirjottaa tänne, kun vielä kerkeen, et tää päivä oli ihan mahtava. Siis sillä tavalla mahtava kun perus koulupäivä vaan voi olla. Mut tähän kans eka johdantoo. ; D

Mul on ollu jo viikon ajan jotenki ahdistunu olo, sillä tavalla, että oon vaan pyöritelly asioita päässäni. Aatellu jokaista sanomistani ja tekemistäni ja ajatustani. Ja ihan really, se ei oo hyvä. Ei oo hyvä aatella, että onko ok tehä noin, onko ok sanoo noi tai onks ihan hirveetä jos aattelen näin. Siit tulee niin hirveen epävarma olo, eikä sit lopulta voi sanoo mitään ku omat ajatuksetki jo häiritsee sen verran, että hyvä kun niitä uskaltaa ees aatella.

Mut sit lauantaina mun silmät avartu, et mitä mä täs alan häpeilee suunnilleen jokaista henkäystä ja jokaista pientä sanaa minkä sanon, koska vitut jos joku ei tykkää. Mul on kuitenki frendei ympärillä, jotka kestää sen, etten oo niin täydellinen ihan joka sekunti. 

Ja jos oikeesti alkaa miettii sitä, mitä ehkä se tyyppi, jolle puhut, haluu sulta kuulla, nii ei. Siin menee niin paljon omat mielipiteet ja oma tahto päin persettä et hukkaa ittensä ja sit tuskastuu ku ei sitä enää nii helposti löydykää. Mua ällöttää semmone, et pitää olla niin helvetin teini ja koko aika pyöritellä jotain ihan hirveen kamalaa ongelmaa ja puheenaiheet on rajottuneita, koska ehheeiihh tosta ja tästä aiheesta ei vaan yksinkertasesti voi puhua tässä iässä, koska sehän ei kuulu meidän 14 -vuotiaiden "aikuisten" maailman kuvaan. Ja joo, pitää olla nii hemmetin angsti jokaikisesti pikku vastoinkäymisestä ja ihmisestä ja koko elämästä että ei rajaa. Ja muutenki koko aika pitää suhtautuu kaikkeen niin hirveen kielteisesti, et päivän päätteeks sä et muista muuta ku et se on ihan kusipää ja se sano noi ja voi vittu se sitä ja tätä ja vittu mä en enää kestä.

Mut tänää. ♥ Mä pääsin sen kaiken yläpuolelle ja mulla oli niin helvetin mahtava olo, kun olin tyyppien kanssa, joille ei tartte olla mikään teini, vaan ihan oma ittensä. ♥ Ihanaa, kun pysty puhuu, vaik aiheet ei liittynykään juomiseen, polttamiseen, sossuihin tai mihinkää muuhunkaa pankin ryöstämiseen, ja pysty puhuu ihan tavallisesti. Haluun et tätä jatkuu forever. ♥

Mul on siis ihan mahtava olo ja kiitos erään ihmisen jonka kanssa katsoin sen Madagaskar 3, ja joka on henkisesti meitä ah niin aikuisia edellä, että se avars mun maailmaa. Sen kanssa oli tosi luontevaa puhuu ja olla, eikä tarttennu joka hetki miettii, et mitä jos sanon noin nii se varmaan pitää mua idioottina. 

Mietin kans ton jälkeen vähän mun elämäntilannetta ja frendei, joita mulla on ja tajusin, että kaikki ei ehkä ookkaan niin sellasia, joita tartteen tai ees haluun mun ympärille. : )) 

Joten oon oppinu tässä muutaman päivän sisällä, että oo oma ittes, jos jotain se vituttaa nii etit ittelles tyypit, jotka hyväksyy sut ja ei tee susta niiden kaltasta. ; )) Koska mitä inhoon, on se, että musta alkaa samanlainen kun mun frendistä ja sit taas kadotan itteni ihan täysin. 

Elokuvissa

Oon yrittäny saada noita matkapostauksia tehtyä, että saisin ne kans sit julkastuu. : )) Tuntuu kauheen kaukaselta toi matka nyt, kun kouluukin on ollu jo viikon ja ulkona sataa ja on harmaata, eikä täällä tapahdu mitään. Onneks viime viikko oli ihanan lämmin. ♥



Eilen aamulla laitoin ruokaa, kun mummi ja ukki tuli meille syömään, ja sää oli ihana ja lämmin. : )) Mahtavaa, ettei toi sää mee aina silleen, että kun on vapaata niin vettä tulee vaakatasossa ja meinaa lähtee lentoon. Iltapäivällä käytiin kattomassa yhen kaverin kanssa, jota en oo vähään aikaan nähnyt, stadis Madagaskar 3 ja se oli ihan paras. : DD Meiän takan kaks tyttöö nauro ihan kaikelle koko ajan, mut ei siin mitään, hyvä jos on hauskaa. : ))

Se mun frendi kans kerto kun se oli ollu kielimatkalla kesällä, ja mietin ite, et sellanen vois olla ihan kiva - näkis vähän maailmaa ja sais kehittää omia kielitaitojaan. Samalla kun katoin netistä niitä kielimatkoja ihan yleisesti, katoin kans vaihtareita ihan huvikseen ja sain huomata, miks sinne matkalle ei ehkä lähetä iha yhestä mielijohteesta. Ne hinnat oli nimittäin ihan kivoja, Austraaliaanki joku kymppitonni että bye bye money....
No joo, en mä nyt viel oo lähös mihinkää. : ))



Tänää sit kävin vähän shoppailemassa - olen hyvin säästäväinen : )) olis kyl ihan jees saada jostain jotain duuniiki, eikä maksaa kaikkee vaan viikkorahalla ja koiran ulkoilutuksesta saaduilla rahoilla, mut täytyy nyt selvitä niillä - ja ostin aivan ihanan valkosen pääkallohuivin Glitteristä ♥ ja kengät Seppälästä, sellaset perus tossut mitä siellä myydään. Oon viime aikoina ostellu vaan korkoja ja perjantain jälkeen mä haluun vähän pitää taukoo koroista - ihme mun jalat ei kuollu - ja muutenki syksyllä tasapohjaset kengät on kivat, kun ei voi enää sandaaleissa hiihdellä. : ))

Mutta tämmöstä hauskaa. : )) Yritän motivoituu tekee ne New York postaukset piakkoin valmiiks, et joskos ens viikolla niitäki ilmestyis tänne. ; ))

1950´s fashion

Vaattet:

50 -luvulla naiset pukeutuivat käytännöllisesti. Haluttu lookki oli siisti ja räätälöity, ja naiset käyttäytyivät ja näyttivät viimeisen päälle ladyiltä. Korot ja käsineet täydensivät lookin. Suosituin mekko oli kellomekko ja sen alla käytettiin usein suurta alushametta tukea antamaan.

Kellomekon lisäksi suosittu mekkomalli oli kynämekko, joka oli tiimalasimainen ja myötäili vartaloa. Kynämekkoa käyttivät vain aikuiset naiset, sillä nuorilla tällainen mekko oli liian provosoiva. Kynämekoissa bolerohihat olivat suosittuja. Vyöt mekoissa olivat yleisiä. Mekkojen kankaat olivat kevyitä. Mekkoihin lisättiin leveäkäänteinen kaulus ja hihoihin mansetit.



Villakoira symboloi 50 -lukua, ja siksi kellomekkoihin innostuttiinkin kirjailemaan villakoiran kuvia. Kellomekkoihin kirjailtiin myös muitakin kuvioita, mutta villakoira muistetaan parhaiten. 1950 -luvun räätälöityä lookia täydensivät laskosmekot, ja mekoissa oli pieniä tai isoja laskoksia.
Ilman kynämekkoa yksikään vaatekaappi ei ollut täydellinen.

Pillerirasioiksi kutsutut pienet, litteät hatut olivat suosittuja päähineitä, joita jopa morsian saattoi käyttää. Kengät olivat teräväkärkisiä piikkikorkokenkiä.
Teinimuodin käsite syntyi 50-luvulla. Tytöillä oli poninhäntä, kellohame tai kapeat, puolisääreen ulottuvat housut tennareiden kanssa, ja tytöt myös tanssivat jiveä. Puserona saattoi olla jumpperi tai miesten valkoinen kauluspaita. James Dean aloitti farkkumuodin käyttämällä farkkuja vuonna 1955 elokuvassa Nuori kapinallinen.

Jokaisella sesongilla oli oma siluettinsa. 50-luvun kangasuutuus oli Wallace H Carthersin 30-luvulla keksimä nylon, joka tuli jälleen muotiin sodan jälkeen.


Meikki:

1950 -luvun meikille perustana oli persikkainen ja kermainen ihon väri. Meikkipohjan tuli olla pehmeä ja naisellinen. Kulmakarvat olivat kapeat. Meikkiä ei käytetty paljon, koska haluttiin olla luonnollinen.



Iltalook oli paljon dramaattisempi. Eyelineriä käytettiin lähinnä yläluomella ja se oli nestemäistä, terävä ja tarkasti muotoiltu. Etenkin nuoret naiset suosivat pastellin sävyjä huulissa päivällä. Aikuiset naiset käyttivät enimmäkseen punaista huulissa, niin päivällä kuin illalla. Huulet maalattiin seksikkäiksi ja täyteläisiksi. Myös oranssinpunainen oli suosittu niin huulissa, kuin poskissa.

Marilyn Monroella oli tunnettu 50-luvun meikkityyli. Kulmat olivat luonnolliset, silmät kissamaiset, joita korostettiin tekoripsillä ja silmän ulkonurkan yli jatkuvalla eyelinerillä. Liikkuva luomi oli valkoinen ja luomivako rajattu vaaleanruskealla. Huulet olivat muhkeat ja kiiltävänpunaiset.


Hiukset:

Hiusmuoti oli pehmeä ja kiharainen 50-luvulla. Audrey Hepburnin poikamaisen lyhyet hiukset olivat myös suosittuja. Hiukset muotoiltiin pallomaisiksi suurilla papiljoteilla hiusten kasvettua. Nuoret naiset sitoivat hiuksensa useimmin päivällä poninhännälle ja poninhännän ympärille sifonkihuivin.



Hiukset kiharrettiin 50-luvulla pinneillä kiinnitetyillä rullilla, jotka päässä myös yleensä nukuttiin hiustenkuivainten vielä puuttuessa. Vaikka hiuksia kiharrettiin paljon itse, joskus hiuksiin tarvittiin myös permanentti.



50-luku synnytti hiuksiin leikkausmallin nimeltä villakoira. Kampaus oli pallomainen ja se koristeltiin yleensä tekokukin, samettinauhoin ja rusetein. Banaaninutturan teki suosituksi Grace Kelly. Luvun lopulla naiset kopioivat Brigitte Bardotin vaaleaa hiuspehkoa ja törrösuuta.

Fall Shopping

Kuvailin vähän noita uusimpia ostoksia (joita ei nyt kauheesti oo, koska esim. Nykissä en käyttäny kauheesti aikaani vaatekaupoissa) ja ajattelin vähän kirjotella noista Nykin kaupoista, joissa ite kävin. : ))

Mut sitä ennen H&M:n tän viikonlopun löytö, joka oli must have, mun syysvaatehankintalistalla.

Söpö iso neule syksyn hillityssä sävyssä + noi söpöt taskut. ♥ Tää henkarikuva ei oikein anna oikeutta tolle paidalle, mutta uskokaa mua, se on ihana. : D Oon tarvinnu tulevaan syksyyn tollasta vähän yli-isoo neuletta ja nyt ku sen löysin nii tietysti himassa mietin lappuja leikellessä, et ei hemmetti, pitiks sen mun neuleen olla sittenki sellanen takkimallinen, mis on napit edessä ja sillee. No ihan sama, voin ostaa sellasen jos tartteen, toi on kuitenki tosi söpö. ^^ Toi makso vaan 19,95e muistaakseni,

Tässä malliesimerkki kuinka kuvata farkkutakki. Oikeesti, iha ku joku olis delannu toi päällä ja sen ruumis ois kaapattu tosta ja takki jäi vaan jäljelle. -.- No mut joo, syksyyn tarttee myös tietty farkkutakkia ja nyt mulla on sellanen. ♥ I´m really happy! ^^

Kävin Broadwayn Forever 21:ssa ja siin oli varmaa viis kerrosta ja miljoona ihmistä. Siel oli nuorten vaatteita ja koruja enimmäkseen, ja kaikki ne vaatteet ja korut oli ihan tajuttoman söpöjä, mut päädyin nyt sit tollaseen tarve ja hyötyhankintaan. Toi makso joku 30 dollarii, eli ei kauheen kallis. 

Pidin tota perjantaina mun H&M:n kukkamekon kanssa, ja sopi loistavasti. Oon siis erittäin onnellinen tästäkin hankinnasta. : ))

Mut siis, tuolta Foreveristä löytyy varmasti vaatteita, jos oot ikäluokkaa 12-25 ja valikoima on laaja. Topitki oli aika halpoi, olikohan joku kolme-neljä dollaria kappale, laadusta en sitte tiiä. Ihmisiä on aika paljon, mut se oliski aika ihme jos Nykissä ei olis ihmisiä.

Ja sit tää laukku, joka tappaa mun hermot. Sen sisälle on nyt laitettu tohon kuvaan kaks tyynyy, et se ei olis nii hemmetin laiha, vaan näyttäis vähän tyylikkäämmältä. Ostin ton osin siks, koska halusin joko mustan tai ruskeen laukun ja ruskee ei oo nii ankee ku musta ja toi sopii silleen tosi monen kaa. Mut toi kiinnityssysteemi juttu on tosi tätimäinen, tulee mieleen joku täti Monika tai Muumimamma. Siel kaupas se näytti tuhat kertaa paremmalta, mut niin ku jo aikasemmin kirjotin, ku pahvit otti pois nii toiha lässähti iha perseellee ja mä kirosin et ei helvetti minkä menin ostamaan.

Eli nyt mulla on tohon viha-rakkaussuhde.

Ostin ton siis Aldosta, jossa oli aivan ihania ja upeita kenkiä hyllykaupalla, ja sit kans laukkuja. Toi mun laukku oli 55dollaria, mutta sijotus mikä sijotus. (Mulle toi on sit suuri rahasumma. : DD) Aldossaki oli iha hirveesti ihmisiä, ja jouduttiin venaa joku kymmene minaa et se tuo mulle sellasen ihan uuden laukun, jota kukaa ei oo hipelöiny hyllyssä. Siel oli siis vaan esillä ne kaikki kamat ja ne toi niitä kenkiä ja laukkuja ja muita sieltä takahuoneesta pahvilaatikoista, jos joku osti jotakin. 

Sit tästä kulmasta tää taas näyttää siedettävältä. Kui voi olla mahollista, että toi laukku näyttää samaan aikaan ihan hyvältä ja sit hirveeltä tätilaukulta?? Arrggghhh.... No kyl mä selviin.

Tän parissa meni sit vähän aikaa illalla. : )) Vaikken nyt ihan suorastaan rakastunukaan noihin kaikkiin vaatteisiin tuolla, bongailin vähän kaikkee sieltä sun täältä, saa nyt nähä tuunko ostaa mitään. Jonku mielestä on varmaan tyhmää tilata kuvastoja, ku kaikki on nykysin netissä, mutta se, et saa H&M:n kuvaston postilaatikkoonsa nii ah ♥ se on vaan niin ihanaa. : DD Se on jollain tavalla yhen kauden avajainen, ku tulee esim. syyskuvasto tai sillee...

Mä selvästi tartten tollaset printtihousut, jotka on kolmannet oikeelta katottuna. Yleensä ku ostan jotain, ostan jonku yläosan tai sitten mekon ja kaikki shortsit ja farkut jää sinne kaupan hyllyille. Nyt olis tarkotus ostaa sellaset revityt farkut ja sit jotkut printtihousut. Täytyyki ostaa ne ennen ku säät viilenee, ku nyt voi mennä viel shortseis ja mekos tuol ulkon ja vähän myöhemmin sit legginsien kanssa, mut talvel en aio palella. Siitä on jo vähä liikaaki kokemusta. : ))

Like we are middle of zombies

Must tuntuu, että oon onnistunu tässä mun projektissa sosialisoitua vähän elämässä. Ihmisten kanssa puhumine ei oo enää kauheen suuri kynnys, mutta luulen, että se johtuu siitä, että mun pitää puhua ihmisten kanssa, etten vaikuta mykältä, kun kukaan muu ei sano mitään.



Tää mun sosiaalinen elämä ei oo kyllä edistäny mun kaverisuhteita yhtään, päinvastoin. Meiän neljän kaveri piiristä se päivänsäde lähti pois ja mulle on nyt langennu se puhujan rooli porukassa. Mut ihan really, must tuntuu et kuolleetki ennemmi vastaa mulle ku ne kaks puhumatonta kakaraa, jotka ei ymmärrä, kuinka helvetin hankala on yrittää päivästä toiseen keksiä puheenaiheita, ja saan vastaukseks vaan jotain epämäärästä hyminää, joka sekottuu tuulen huminaan. Ihan totta ihmiset, kaverille pitää perkele puhua tai se feidaa teiät!!!



Joten kehittelin suunnitelman, että jos ei ala tyypit puhuu nii olkoot sitte yksin ja maatukoot hiljaisuuteensa. Oon tajunnu, että mulla on ollu tällä viikolla paljon hauskempaa mun pikkusiskon kanssa, kun mun frendin kanssa, jonka kaa hengaan aina koulussa. Johtuu ehkä siitä, että mun pikkusisko on opetellu puhuu. Ja jos totta puhutaan nii sen frendin kanssa me ei olla ees naurettu kertaakaan tällä viikolla, ehkä vähä hymyilty jollekki yleiselle läpälle, jonka joku on heittäny luokassa.



Että mun vuos menee perseelleen jos pelastava enkeli ei laskeudu taivaasta ja lahjota mun kaverille niitä perhanan puhelahjoja, jota se vois jaksaa käyttää, jos haluu säilyttää kaverisuhteensa vielä ihmisiin. Koska mitä helvettiä mä rupeen kärsii, jos yks ei tee yhtään duunia pitääkseen yllä kaverisuhteitaan??

Summer weather??

Ihan kiva, että noi säät on helteiset, mutta oisko tätä hellettä voinu vähän aikaistaa? Laittaa se vaikka sinne kesäkuun alkuun? No ei, kärsitään me lapset koulussa ja nautitaan niinä ainoina vapauden hetkinä, jollon ulos päästään, tosta helteestä. Mut välkäl voi ottaa aurinkoo ja istuu pihalla frendien kaa, että mikäpäs siinä. : ))



Eilen oli ihan mahtavaa päästä pitkästä aikaa ridaamaan. : )) Hypin riemusta sen tunnin jälkeen, kun se mun pyöreä poni - ja siitä pyöreydestä voi syyttää vaan laidunta - liikku ihanasti ja mä jopa osasin tehä jotain sen ponin liikunnan eteen. : )) En varmaa jaksa venaa ens viikkoon et pääsen taas ridaa. ^^

Oon huomannu aika monesti sellasen asian, että kun on joku ennakkoluulo, niin asiat ei aina mee niinku niiden vahvasti olettaa menevän. Monesti oon sillain että "ei helvetti, huomenna on se ja se päivä ja se menee ihan perseelleen" ja sit oon yhtä hymyä kuitenki sen päivän. Tai sit toisinpäin, millon pettymys on vaan entistä suurempi. Tänäänki ku alko valinnainen liikka ja oltiin ultimatee, kelasin aluks et "siel on jotain randomeita ja tää on kuitenki ihan hirveetä", mut tuntien lopuks mulla oli ihan pirtee ja kiva fiilis siitä, kun valinnaisessa kaikki oikeesti tekee jotain siellä, ja päästään liikkumaan ja tekemään juttuja.



Yleensä nää oletukset ja ennakkoluulot tulee esiin vaan koulupäivinä, himassa sitä hiihtelee verkkarit päällä ja kattoo Gossip Girliä sillon ku huvittaa - ei kauheesti ne ennakko-odotukset siihen vaikuta. Mut koulussa on aina jotain, minkä olettaa olevan tietynlaista ja sit päivä yleensä menee joko hyvin tai sit ei niin hyvin. Mut tällästä tää arki on. ; ))

Mut ihanaa nois säis on, ettei tartte tyytyy vaan farkkuihin ja tennareihin, vaan voi mennä topilla ja sandaaleilla, ja hyvin silti tarkenee. Ite ainaki haluun ottaa kaiken irti tosta kesäsäästä, koska sitä talvee ehtii sit kuitenki olee ja sitä pimeyttä ja kylmää ihan koko vuoden tarpeiks. Eli nauttikaa ihmiset tosta säästä, vaikka oliski jo koulus tai duunissa! : ))

+ tommonen tatska mulle!!!