Aattona kun mun paketista paljastu tää kirja, olin melkein pettyny. Kirjat joululahjana on ihan ok, mutta joku uudempi ja ehkä enemmän mun ikäluokkaan sopiva olis ollu kiva. : D (oon hyvin vaatimaton...)
Onneks oon oppinu selättämään nää mun hirmuset epäluulot joitakin asioita kohtaan ja aloin vaan lukee tota.
Sen jälkeen jäin vähän koukkuun.
Salamavaras on avauskirja Percy Jackson -sarjalle, jonka muita osia on Hirviöidenmeri, Titaanien kirous ja Labyrinttitaistelu. Oon joskus muutama vuos sitte lukenu ton vikan osan, mutta siitä on sen verran jo aikaa, että en kauheesti siitä muista.
Salamavarkaassa 12 -vuotiaalle pojalle, Percylle selviää, että hän on jumala Poseidonin poika ja joutuu kesäksi Puoliveristen leirille. Melkein heti Percy lähetetään kahden ystävänsä kanssa etsintäretkelle palauttamaan Zeuksen varastettu salama ja estämään jumalten välinen sota.
Matkalla koetaan lukemattomia hengenvaaroja ja selvitetään jumalten sotkuja, joiden uhriksi Percy on joutunut.
Tää on oikeesti ihan mahtava kirja. : DD (Kuinka monesta kirjasta oon sanonu noin??) Kirjan hahmot oli hauskoja, tykkäsin etenkin Groverista, joka tarinan aikana kasvo säälittävästä määkivästä vuohesta rohkeaksi satyyriksi. Tarinassa oli monta vaaranpaikkaa, jotka koukutti ja suorastaan pakotti jatkamaan lukemista, mutta tasapainona oli myös reilu annos huumoria. Tykkäsin siitä, että kaikkea ei oltu kirjotettu niin hirveen vakavamielisesti, vaan asioita kuvailtiin hauskalla ja omaperäisellä tavalla.
Kirjan teema, Kreikkalaiset jumalat, ja muut Kreikkaan liittyvät taruolennot ja tarinat oli uskottavasti kirjotettu, ja kirjasta sai käsityksen, että kirjailia tiesi mistä kirjotti. Tarinassa oli myös loppuun asti juonen käänteitä, ja loppu jätti tilaa jatko-osille. ; ))
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti