sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Teen Idol - Meg Cabot



I did it! : DD Luin ensimmäisen kokonaisen kirjan englanniks ja ymmärsin sen! Mikä saavutus, olkoonki, että se kirja on Meg Cabotin Teen Idol, eikä mikään sivistystä ylentävä tuhat sivunen romaani. : DD
Ja oikeesti, kännykässä on tosi hyödyllistä olla sanakirja. Mua jäi joissain kohissa välillä vaivaamaan, että mikä sana toi on, mut sitte vaan näpytteli sen sinne kännyn sanakirjaan ja tadaa! se anto mulle käännöksen ja opin jälleen yhden sanan lisää englantia! : D

Tän kirjan lukeminen paitsi anto itsevarmuutta englanninosaamisen suhteen, innotti mua myös lukemaan muilla kielillä kirjoja. : DD (Mun seuraava projekti. : PP) Osaan jonkin verran suomen ja enkun lisäks ruotsia ja ranskaa, ja ois kiva lukee joku Peppi Pitkätossu tai Muumikirja ruotsiks. : DD Jos siinä olis vaik sellasta sanastoo jota ymmärrän suurinpiirtei. ; ))

Mutta Peppi Pitkätossuista tähän kirjaan. : )) Kirjan päähenkilö Jen Greenley on koulussaan kaikkien ystävä, ja tuskin kukaan on hänelle koskaan sanonut pahaa sanaa. Jen Greenley on myös innokas ratkomaan muiden pulmia ja pitää siksi koululehdessä palstaa nimeltä Ask Annie, josta on otteita lukujen lopussa. Palstallaan Jen vastaa muiden lähettämiin kirjeisiin, jossa ihmiset kertovat ongelmistaan.

Sitten kouluun tulee teinitähti Luke Striker, joka on naamioitu, jotta häntä ei tunnistettaisi. Jenin tehtäväksi jää tietysti pitää Luken identiteetti visusti salassa. Mulle jäi ehkä hieman epäselväksi toi, että miks se Luke sinne kouluun änkes, mut jotenki se liitty leffan kuvaamiseen. : D Luken identiteetti ei hirmuisen kauan pysy salassa, ja vasta kun se paljastuu, mun mielenkiinto oikeesti tohon kirjaan sytty.

Jenin ollessa Luken upeassa asunnossa paossa paparazzeja, Luke alkaa paasata siitä, miten kukaan ei kunnioita toistaan Jenin koulussa. Koska Jen on kaikkien kanssa hyvissä väleissä, Luke päättää, että Jen on paras mahdollinen henkilö suorittamaan tehtävää koulun ilmapiirin puhdistamiseksi.
Tästä alkaa muutaman henkilön elämän parantaminen. Jen ymmärtää, että vaikka empatiaa kuinka löytyy, on myös jotain tehtävä sanojensa tueksi.

Kirja ei ole mitenkään ihmeellinen, mutta kertoo osuvasti siitä, miten yksikin ihminen voi vaikuttaa teoillaan. Joskus täytyy hieman muistuttaa omaa ystävääkin ihmisten kohtelusta, vaikka se saattaisikin johtaa erimielisyyksiin. Onnellinen loppu kruunaa opettavaisen tarinan ja tekee kaikki Jenin ponnistelut sen arvoiseksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti