Tää kirja vaikutti alkuun hirmu tylsältä, ja mietin jo, että jätänkö lukematta. Koska haluun antaa kirjoille mahdollisuuden alun jäykkyydestä huolimatta, jossain vaiheessa kirja alko olee jo vähän mielenkiintosempi ja lopulta ton luettuaan sen pääpointin ymmärs. Elena Madyn huumori saattaa vaikuttaa alussa vähän tyhmältä ja lapselliselta, mutta kun tunnelmaan pääsee mukaan, sitäkin alkaa ymmärtämään.
Kirja oli ehkä suunnattu enemmän jollekin 10-12 vuotiaalle, ihan jo noiden henkilöhahmojen takia. Silti idea ja tärkeä viesti maapallon tilanteesta välitty vanhemmallekin lukijalle.
Kirjassa Ella Aura - keijun ja tontun lapsi, keitu - menee agenttikoulutukseen Nagirtunturille, jossa koulutetaan nuoria keituja maailman pelastamista varten. Vaikka tehtävä kuullostaakin mahtipontiselta, kirjassa painotetaan jokaisen pienenkin teon ja olennon merkitystä. Sitä miten jo yksi pieni keitu voi omaa ihmistään tukemalla vaikuttaa parempaan tulevaisuuteen, jotta oma ihminen kasvaisi turvassa ja onnellisena ja voisi myöhemmin tehdä vaikuttavia ratkaisuja ilmaston lämpenemisen ja ydinvoimaloiden suhteen. Mielestäni myös se, että vaikka kuinka olisi kuolematon ja täydellinen, on täysin mahdollista tulla erehtyneeksi, on kirjassa viestitetty.
Alussa tarina ja takakansi teksti ei tunnu vastaavan toisiaan. Kun Ella Aura ja muutama muu keitu on sitten lähetetty Nagirille, tarina alkaa vaikuttaa omalta luvatulta itseltään. Ideasta on hankala aluksi saada kiinni, ja välillä tuntuu, että jotkin asiat olisi voinut selittää jo hieman aiemmin.
Vaikka tarina onkin mielenkiintoinen, joissakin kohdissa on helppo arvata, mitä seuraavaksi tapahtuu. Etenkin lopussa Ellan yrittäessä pelastaa Tom kuolemalta, seuraavan käänteen tullessa ei seuraa hirmuisesti yllätyksiä.
Pidin silti kirjan omasta fantasiamaailmasta, jota oli takakannen tekstin mukaan kuvattu osuvasti todentuntuiseksi. Vaikka siellä täällä lentelisi keijuja, keituja ja tonttuja ja ylihaltiat kuinka olisivat aurinkosilmäisiä, henkilöt vaikuttavat inhimillisiltä ja heidän huolensa ihan tavallisen ihmislapsen huolilta, ainakin suurelta osin. Mady on kerronnallaan nostanut hyvin esille nuorille lukijoilleen tärkeän ja ajankohtaisen aiheen; maapallon puolesta on taisteltava, jos haluaa elää. Jokainen voi vaikuttaa teoillaan ja jopa olemassa olollaan. Jokainen tarvitsee rinnalleen ystävää ja ympärilleen rakkautta.
Kirjaa seuraa muistaakseni jo tässä kuussa jatko-osa, jossa persoonalliset hahmot pääsevät jälleen seikkailemaan ja taistelemaan pahaa Olentoa vastaan, joka itsepintaisesti yrittää tuhota Maan. Luultavasti luen ton jatko-osankin nyt kun tarina on päässyt kunnolla käyntiin, ja tarinan maailma on käynyt itsellekin tutuksi. : ))
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti