Perjantai-iltana lähdin siis kaverin luokse aikaani viettämään. Ei meillä nyt ehkä ihan parasta ollu, ku meiät häädettiin jo kymmeneltä koneelta (O_O) ja kaks tuntii vaa juteltii kaverin huoneessa ennen ku mentii puolen yön aikaa nukkumaan. Koin varmaa ensimmäistä kertaa elämässä sen tunteen, ku muistelee vanhoja kaverin kanssa, jonka on tuntenu tyyliin kaks vuotiaasta asti. Meiän iässä nää muistelut ylettyy siihen päiväkoti-ikään, mutta silti se herättää semmosen oudon tunteen, ihan ku olis eläny jotain toista elämää ja muistaa sen vielä jotenki. : DD



Lauantaina lähettiin shoppailemaan ja täytyy sanoo, et lauantai oli aika mielenkiintonen päivä. Oltiin yhen mun kaverin kaverin kanssa, jota en tuntenu yhtään ja täytyy sanoo, että se oli virhe. Yritän nykysin suhtautuu kaukkeen myönteisesti, ajatella, että "hyvä tutustua uusiin ihmisiin" ja siks suostuinki olee sen randomin kanssa. Mut siinä vaiheessa, kun tajuu et se tyyppi vihaa sua, ilman et ees oot tehny tai sanonu mitää ja selvästi yrittää jättää sut koko aika "kolmanneks pyöräks" nii nää mun avarat maailman katsomukset kyllä sulkeutuu ja tekis mieli potkasta sitä idioottia. Mutta eipä siitä enempää, toiset käyttäytyy lapsellisesti, mutta hyvä puoli on se, että sen mun kaverin kanssa välit on edelleen samat ja sovittiin että seuraavat kerrat vietetää ihan kahestaan, nii ei tartte sit väkisin yrittää ketää ottaa mukaa siihe kolmanneks.

Lauantai-iltana suunnistin jo kotiin mukanani uudet vaaleet farkut, olkihattu ja semmone Emotionista ostettu mustikka jokumikälie vartalorasva. Kotona olin ihan kuollu, ku olin ninjaillu yhen kaverin kanssa siellä kaupassa ostamassa perunoita (ei kannata yrittää ymmärtää...) ja tajusin, että semmone Hese-jäätelö lounas ei oo mun juttu. Oon kai outo, ku en pysty elämää ranskiksilla ja hampparilla, mut oikeesti, eilen mä tajusin, kuinka paljon rakastan kaikkee kuitupitosta ja salaattia ja hedelmiä ja tiesmitä.



Tänää oon siivoillu kotona ja istunu lähinnä sisällä, nytki oon sillai että nukkuminen tuntuis aika hyvältä ratkasulta. Tein vähä huomisen läksyjä, luin kirjaa (jota en varmaan koskaan saa luettua ku se tuntuu olevan niin hirveen hankalaa), hihhuloin jotain omaani ja olin iloinen, että aurinko paistoi. Mulla ei ollu tänää yhtää motivaatioo lenkkeilyyn, joten saa nähä meenkö sitte vaikka ens viikolla taas juoksemaan. Mulle liikunta on asia, josta saa pirteen ja hyvän fiiliksen, mutta koska mulle tulee tosi monesti semmonen "pakko päästä jonnekki kuluttaa energiaansa" en viiti pakottaa itteeni ulos niinä päivinä, kun ei oikeesti vaan huvita. Ehkä mun itsekuri on surkee, mutta minkäs teet kun ei vaan oo pakko.