Mulla meni tän kirjan lukemiseen ihan tajuttoman kauan, vaikka joissaki kohdissa ahmin tosta kirjasta kerralla sata sivua. En tiiä johtuuko noi tauot lukemisessa mielenkiinnon puutteesta tarinaa kohtaan vai vaan mun laiskuudesta. : D
Kokonaisuudessaan tossa tapahtu tosi paljon ja Bellaki kasvo mun mielestä ihmisenä aika huimasti ainaki sitte Houkutuksen. Alussa on kaikkee sitä naimisiinmeno juttua, joka tuntuu kirjan loppupuolella aika kaukaselta ja inhimilliseltä. Lueskelin netistä tyyppien kommentteja tästä kirjasta, ja monet sano, että toi loppu oli tylsä ja lässähtäny. Oon osittain sitä mieltä, koska mun mielestä se "suuri" taistelu, jota niin hirveesti pelättiin ja valmisteltiin, oli tosi suuri pettymys, ku kaikki meniki sitte nii hyvin. Jotenki tuntu siltä, että kirjailija olis ajatellu "hoitavansa" ton taistelu kohdan pois alta tollasella "ja kaikki sujuikin niin kuin piti kun asiat puhuttiin selviksi" -kohtauksella, että päästäisiin vaan siihen onnelliseen loppuun.
En tiiä kuinka monelle toi lopun paljastus, että Edward pysty lukemaan Bellan ajatuksia oli yllätys, mutta mut se ainaki yllätti. Tai siis, olishan sitä pitäny odottaa jotain tosi tajutonta, semmosta että en saa sitä päästäni ainakaa seuraavaa viitee vuotee ku se oli nii mahtavaa, mutta jotenki se tiivisti koko ton sarjan siihen. Oikeestaan, mulla ei ollu mitään "tää räjäyttää mun tajunnan" -oletuksia, ei hyviä eikä huonoja, ja siks en pettynykään millään lailla, vaikka toi oliki aika laimee toi kirjan vika osa.
Juuh... no se lopusta. Tykkäsin tosi paljon Jacobin kannalta kirjotetusta tokasta osasta (kirja oli siis jaettu kolmeen osaan), vaikka Jacob ei mua sykähdytäkään millään lailla. Jotenki tossa ekan osan lopussa ja tokassa osassa tunnelma oli semmonen kuoleman läheinen, synkkä ja osin pelottava, eikä ehkä ihan just sitä mitä mä haluun lukee, mutta toisaalta se sopi korostamaan tota vampyyrin olomuotoa. Oli osin aika väsyttävää lukea tota kirjaa, jotenki se juoni vaan veny ja veny, välillä ehkä tarpeettomasti, mutta jos tota olis vähän tiivistäny, niin oisin tykänny enemmän. Tollasenaanki se oli ihan viihdyttävä ja hyvä ja onnellinen lopetus koko sarjalle, joskaan ei niin maailmaa mullistava, ku takakansitekstit lupaili.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti