Yritin jotenki peitellä mun punasta nenää, mutta siinä vaiheessa, kun niistin viidettä kertaa vartin sisällä, päätin luovuttaa. Ääni maassa, ja siks oonki vetäny vaan teetä ja kaakaota ja kahvia ja kaikkee lämmintä, että saan itteni kuulluks muillekki kun omille ajatuksilleni.
No, on turha ees haaveilla parantumisesta kotona, jos ei omaa 40 asteen kuumetta (kiitos äidin), raahauduin kouluun semmosessa "mul on kamala olo" -fiiliksessä, silmät vetistäen. Oon aika varma, että suurin osa tyypeistä on nyt jonkinlaisessa taudissa, kun porukkaa on kotona kipeenä ja luokassa saa kuunnella sitä hirveetä räkimistä ja köhimistä muidenki suunnalta. Oikeesti, en kestä mitää joukkoepidemiaa, voiks siitä ees ikinä parantuu, kun kaikki on koko aika kipeitä?
Yritin tsempata mun 7 tuntisen koulupäivän nenäliinan kera, ja kun pääsin kotiin, olin aika onnellinen ja helpottunu päivän päättymisestä.
Mut se siitä sairaskertomuksesta sitte. Oon taas niin koukuttunu One Pieceen, että täytyy lainata varmaa ens kerralla kirjastosta osat 23-45 et ei tartte jännityksellä odottaa aina sen seuraavan kirjan lukemista. Kävin tiistaina kirjastossa (juostuani ensin sinne pikavauhtia kaverin kanssa, jonka piti ehtiä ajoissa kotiin) tarkotuksena lainata Aamunkoi, mutta joku paha lapsi oli menny lainaamaan sen just kun mä tarvitsisin sitä. Siitä seuras sit se, että eksyin mangaosastolle, ja nyt luen OP:tä sillain ahmimalla ja tuskaillen, kun ei oo enää ton osan 22 jälkeen luettavaa tällä hetkellä. One Piecestä taas tuli hirvee mangalukuhimo, joten kun suuntaan seuraavan kerran kirjastoon, lainaan luultavasti jotain muutakin mangaa. Saa nyt nähä mikä ton kirjaston valikoima sitten on...
Eilen kai alko Suomessa Simpsonien 22. tuottari (joo, mä oon edelleen se, joka yrittää kattoo ne kaikki miljoona tsiljoonaa jaksoo) ja luin lehestä yks aamu siitä arvostelua (hhmm... en lue hesaria, muuta kun sarjikset ja ne sivut, joille eksyn silloin kun on vielä aikaa), ja se anto tosi lannistavan kuvan tosta 22. kauden ekasta jaksosta. No joo, jos sitä on seurannu iät kaiket, niin alkaahan se vähän tympimään, mutta toisaalta, mulle Simpsonit on semmonen aivot pihalle -hetki, kun kaikki mahdollisimman turha ja tylsä ja outo naurattaa, eikä juonen tartte olla mistään Bond -leffoista. Niin ku äiti on todennu: mitä enemmän leffaa (tai ohjelmaa) dissataan, sitä parempi se yleensä on. Ei aina välttämättä ole totta, mutta esim. kaikkia nuorten leffoja dissataan tosi usein. Tyyliin "turha teinidraama ala-arvoisilla näyttelijöillä" ja sit sillai puol tähtee siin peräs. Oon kattonu surkeita teinileffoja, mutta en nyt menis ehkä joka leffaan laittamaan tollasta arvioo, joka ei nyt ihan just ittelle tunnu omalta.
En enää muista mikä tän postauksen pointin piti olla, joten tähän on ehkä hyvä lopettaa. : ))
P.S Arvatkaa kaks kertaa voitinko mun kurkkupastillirasiasta lippuja MM lätkämatsiin? -.- Mä en ikinä pääse sinne...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti