Tuoksun kotirouvalta

Sunnuntai... ihmettelen, miten helposti pystyin nousemaan aamulla, kun äiti tule kymmentä vaille kymmenen potkii ylös, että hups vaan ja olin jo ylhäällä. Lähettiin heti aamusta mummolle koko perheen voimin (perheen kanssa vietetty laatuaika ♥) ja siellä meni muutama tunti istuskellessa. Yleensä mummolassa on aika tylsää, mutta se kiireetön fiilis joka siellä aina on, sais mut jäämään sinne vaikka kuinka pitkäks aikaa. Ihan vaan olemaan.
Kotona piti siivota, ja musta tuntuu, että puolen vuoden sisään musta on tullu joku hirvee siivousintoilija. Tai siis, ennen ku käskettiin imuroimaan, sain koko tahdonvoimalla raahata sitä imuria ympäri taloa, nyt oon sillai "tuolla on pölyä!!! hyi kamala!" ja hirvee siivoussessio päällä. Alan varmaan tulla jo niin vanhaks, että kaikki tommoset siivousjutut alkaa tuntuu tärkeiltä. (Kamalaa...)
Totesin, että kun ystävänpäivä on jo tiistaina, en kuitenkaan huomenna ehi leipoo, joten aloin väsäämään suklaamuffinseja kavereille lahjaks. Sain loistoidean laittaa semmosta maitosuklaa (vähä ku omatekonen sulasuklaa) sörsseliä niiden muffinseiden päälle, ja yllätys se levis aika luonnottomaks uunissa, joten jätin mun taiteilut väliin, ja tein osan sit ihan niitä perusperusmuffinsei. Jätin porukoiden syötäväks ne mutaatiomuffinsit ja ne taidokkaat muffinsit on sitte kavereille tiistaina.



Leipomisen yks hyviä ja huonoja puolia on se leivonnaisen tuoksu, mikä aina nousee uunista. Oikeesti, meiltä haistaa jo eteisestä, jos on jotain leivottu, joten keittiössä se tuoksuu aika varmasti. Ja kun mä leivon, hengailen siinä uunin lähellä aina venaamassa, että ne leipomukset on valmiit, joten tottakai se tarttuu muhun heti se haju. Totesin, että tällä hetkellä mun paidan lisäks myös hiukset tuoksuu muffinseilta, eli on aika haastavaa yrittää koskaan millonkaan salata ihmisiltä, että oon leiponu. Tulee hirvee kotirouva fiilis, kun tukkaki alkaa tuoksumaan ruuanlaitolta. (Kehittelen uuden shamppoon ykköstuoksuna suklaamuffinsit.) Mutta kai se sitte niin on, että kun leipoo nii sehän tehään perusteellisesti.

Huomenna olis sitte maanantai. Maanantait on koulussa lyhyimmät ja helpoimmat päivät tässä jaksossa, eli sen puoleen en odota kauhulla huomista. Oikeestaan mulle käsitys "kamala maanantai" kuullostaa aika utopiselta, koska mun maanantait on niin monesti sellasia rentoja, puol unessa vedettyjä päiviä, että ne ei ees kerkee stressaamaan. Saa tosin nähä ens jaksossa, jos ne laittaa meille semmosen kaheksasta neljään päivän heti viikon alkuun matikan kaksoistunnilla niin en ehkä oo enää samaa mieltä.
Toivottavasti huomenna ei olis hirveesti pakkasta/ei satais lunta niin älyttömästi kun tänään, niin pääsis tallilleki asti sillai hengissä. : ))