perjantai 6. heinäkuuta 2012

Friday

Ajattelin alkaa kirjoittamaan postaussarjaa muodin historiasta, koska ainakin itteeni aihe kiinnostaa, että miten tietyt trendit ja nää on menny vuosikymmenten aikana ja tietysti kaikki kuuluisat muotisuunnittelijat, kuten Coco Chanel ja tämmöset. Eli sellasta siis tulossa lähiviikkoina, jos kiinnostaa. ; ))

Tänään kävin uimassa, vaikka mun mielestä tuolla ei mikään rantakeli ookkaan, eilinen olis ollu parempi päivä sellaseen. Tosin tää mun uiminen on sellasta, että juoksen järveen, kastaudun ja hypin sieltä sitte heti pois ja kääriydyn pyyhkeeseen venaamaan muita. Ku olin vaihtamassa vaatteita pukukopissa (sellasessa kaameessa puu hökkelössä, jossa oli sitä paitsi seinän ja oven välissä rako... epäilyttävää...), mulla oli vähän tylsää ja tutkin niitä seinätaideteoksia siellä. : DD Joku oli piirtäny jotai pilviä ja smaileja ja sydämiä sinne. So cute. ♥

Uskaltauduin tänään kattomaan Vampyyripäiväkirjojaki vaihteeks, vaikka viimeks mulla jäi traumat siitä. Siis ei tietenkään mistään verestä ja kuolemasta ja tommosesta pikku jutuista (kuinka ironista on, että 1. ja 2. jakso molemmat alkaa miehen ja naisen kuolemalla vampyyrin hyökättyä niiden kimppuun ja loppuu Elenan ja Stefanin ahhh ♥ niin ihanaan yhteiseen hetkeen kuunvalossa?? mä nauran niille...), vaan siitä, miten petyin niihin näyttelijöihin.
Pelkäsin et sokaistun Stefanin ja Damonin ja Elenan kauneudesta (Elenan kauneudesta nyt ei ihan samalla tavalla mut silti), mut ei. Koen hirveen pettymyksen. Hiukset on vääränlaiset ja mikse pitää päätä noi vammasesti jne.

Nyt ku uskalsin kattoo sen tokan jakson nii kaikki oli paremmin ja selvisin traumoitta. (Tosin miks Stefan pitää koko aika otsaa rypyssä, se häiritsee mua suunnattomasti.) Pystyn siis taas kattomaan Vampyyripäiväkirjoja. : ))

Mulla on myös joku hirvee ongelma sen kaa, että ku meen kuuntelee musaa youtubeen, niin unohan heti kaikki maholliset artistit ja biisit ja ihan kaiken, mitä mun piti kuunnella ja sit en keksi mitään kuunneltavaa. Tai sit kirjotan sen artistin nimen niin pahasti pieleen et se konekaan ei tunnista sitä.
Mutta kun lopulta tajusin, että Florence and the Machine, ei ole mikään lorence tai vastaava, ja se niiden biisi, jonka kuulin radiossa on Breath of Life, pystyin kuuntelemaan sen. + haluun nähä Lumikki ja Metsästäjän. ; ))


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti